Tilitän tässävaiheessa iltaa koska olen idiootti joka ei osaa mennä ajoissa nukkumaan vaikka huomenna olisi kuinka raastava matka edessä. Tämän viikonlopun vietän istumalla linja-autossa, toivottavasti Don Quijottea (korjatkaa jos kirjoitan päin permantoa) lukien. Lauantaina tapaan muita poikamiehiä. Tulee varmasti oikein railakas ilta. Koivuhaloilla pilkettä silmäkulmaan niinkuin Wille asian ilmaisi kun olin yhteydessä häneen puhelimen välityksellä aijemmin eilistä. kaatokisakin on sitten virallisesti alkanut kun kerta lumi päätti tulla ainakin tänne. Meikä sai jo yhden kaadon ja moraalisen plussan kun hajotin kuulokkeet siinä samalla. (muistikirjoitus kuulokkeilleni omalla blogillani) Ilmeisesti tuo kaatokisa on nyt helpmpi pitää ajan tasalla kun ilmeisesti ainakin melkein kaikilla jäsenillä on valtuudet nyplätä blogia. Jos vaikka kukin aina merkitsee blogin laitaan nimensä perään kaatoja sitä mukaa kun niitä saa. Tai jotain vastaavaa.
Säpinätilanteeni on sama kuin aina ennenkin. Mesessä juttelen muutamille naispuolisille henkilöitymille. Täällä koulussa ei ole juurikaan mitään erikoista tapahtunut. Joillekin luokkatoverinaisille olen jutellut mutta ei mitään elämää suurempaa. Parin naisen kanssa olin piirtäjille mallina, eli vedin jotain ihme asentoja ja pidin niitä kolme minuuttia. Ei mitään sellaisia asentoja vaan jotain tyyliin seiso vihaisena. Yhden kolme minuuttia jouduin katsomaan naista silmiin ja toisen pääsin pitämään oikein kädestä. Tätäkään tilannetta on turha paisutella, puhtaasti tilanteen suoma boonus oli tuokin.
Tänään tapahtui ehkä koko puolen vuoden "pahin" säpinä vaikka sekään ei ollut mitenkään paha. Keskustelin erään naisen kanssa kun meillä oli hetken aikaa sama matka. Tilanteesta erikoisen tekee se että minä aloitin keskustelun kertomalla että minua kohtasi tänään suuri tragedia. Hajotin kuulokkeeni jne. Vaikka tilanne oli täysin normaali ja jokapäiväinen niin kyllä se siltikin lämmittää tälläisen ryvettyneen poikamiehen mieltä. Onnistuin kerrankin ottamaan normaalin kontaktin naiseen, eikä se ollut edes vaivaantunutta tai puisevaa. Se antaa toivoa hitusen valoisammasta tulevaisuudesta. Jos pystyin aloittamaan perus juttelutuokion, niin ehkä joskus jossain jonkun kanssa pystyn aloittaa jotain muutakin. Valo on pieni mutta siitäkin huolimatta valoa...
Päässä soi: Viikate: Iäisyys
Lainaus tilanteeseen: "Ja enää pyydettäväksi mulle jää, jos pääsen sisään mä Lemmen taloon, ainoo mitä mä kehtaan pyytääkkään: että mäkin saisin nähdä valon."
Lainattu: Ruotomieli: Näänkö Valon?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti