Aloin tuossa X:n kommenttia lukiessa miettimään tätä poikamiehisyyttäni. Myönnän että blogilla ja muutenkin netissä minun suhteellisen helppo tutustua ja keskustella naisten kanssa. Onhan tämä toki pieni uhka mutta kyllä minä live-elämässä olen poikamies. En minä uskalla helposti ottaa kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen. Baareissa en käy. Töissä joskus juttelen mutta lähinnä vain varatuille ja enemmän tietenkin enemmän miehille. Vaaratilanteita yritän välttää. Kyllä tällä menolla pysynkin poikamiehenä. Kerrottakoon vaikka yksi elävä esimerkki elämästäni.
Kävelin yksinäni Tampereen katuja kohti työpaikkaani. Asematunnelin jälkeen huomasin hyvännäköisen tytön opiskelijahaalareissa jotain kaupittelevan. Kun kävelin hänen kohdalle niin tyttö hymyillen kääntyi puoleeni, osoitti jollain ihme kapulalla ja sanoi: "Oletko huumorintajuinen?" Minä tietenkin hämmennyin ja vastasin: "En...",naurahdin päälle ja poistuin tytön luota.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
pelimies :)
Kaikkien aikojen pelimies :)
Selvä Pelimies.
Tätä pelimiehisyyttä tarkoitinkin kirjoittessani aiempia kommentteja.
Kirjoituksessa kirjoitat että nettielämäsi eroaa aivan täysin oikeasta elämästäsi, mutta etkö sinä kirjoita nettiin ihan omana itsenäsi? Vai oletko aina netissä ollessasi skitsofreeninen ja et tiedä mitä teet?
Eikö netti ole vain viestintä muoto. Eli kommunikoit naisille hyvinkin paljon ja ihan omana itsenäsi.
Tunnusta pois!
No sanotaanko että olen netissä rohkeampi. Se on se ratkaiseva ero oikeaan elämään. Jos yhtä rohkea ja sosiaalinen olisin oikeassa elämässä niin silloin siitä olisi vaaraa poikamiehisyydelleni.
Huomasin tämän esimerkiksi kun kävin koululla. Vaikka netissä helposti kommentoin eräälle naispuolisella lukijalleni miten olisi kiva nähdä koululla niin sitten kun näimme niin en minä oikein mitään edes osannut sanoa. Mutisin vain jotain epämääräistä.
Taidat itse olla pelimies pahimmasta päästä.
Itsehän näin sen samaisen akan jotain kaupittelemassa. Aika peliliike.
Lähetä kommentti