sunnuntaina, helmikuuta 10, 2008

Historia

Runotorstai

Historia

Tulevaisuutta yksin rakennan
Huomenna se historiaan katoaa
Palasista yhteen liimaan komeata elämää
Joka käsiin murenee kun lopussa yksin jään

Sitten joskus pysähdyn,
katson menneeseen
Sieltä mulle nauravat,
mahdollisuudet ohitetut.
Teot jotka tekemättä jäivät
ja sanat jotka kuolivat,
ennen kuin ne ilmoille päästin

Nyt on tähän tyydyttävä
Pelimiesten maailmaan
jossa jotkut pokeria pelaavat
Pasianssin säännöillä

Aiheen antoi runotorstai

3 kommenttia:

Matti kirjoitti...

Aivan mahtava runo! Tätä kannatti odottaa.

Anonyymi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Wille kirjoitti...

Ei olisi Mannisesta uskonut.