Runotorstai
Historia
Tulevaisuutta yksin rakennan
Huomenna se historiaan katoaa
Palasista yhteen liimaan komeata elämää
Joka käsiin murenee kun lopussa yksin jään
Sitten joskus pysähdyn,
katson menneeseen
Sieltä mulle nauravat,
mahdollisuudet ohitetut.
Teot jotka tekemättä jäivät
ja sanat jotka kuolivat,
ennen kuin ne ilmoille päästin
Nyt on tähän tyydyttävä
Pelimiesten maailmaan
jossa jotkut pokeria pelaavat
Pasianssin säännöillä
Aiheen antoi runotorstai
sunnuntai, helmikuuta 10, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Aivan mahtava runo! Tätä kannatti odottaa.
Ei olisi Mannisesta uskonut.
Lähetä kommentti