Runotorstai
Rakas on sana, jota poikamies ei saa kuulla.
Tai muuten häntä voidaan muuksi luulla.
Se sana on ukkomiehille tarkoitettu.
Mutta poikamiehiltä karkoitettu.
Poikamies ei mieti sellaista sanaa,
Kun naapurissa iltaisin ruokkii kanaa.
Itsesääli on poikamiehen sana parhain,
Sekun monesti iskee jo aamu varhain.
Joskus jos meinaa poikamies rakastua,
Kerkeää sitä ennen jo tunteet lakastua.
Poikamies ei koskaan saa rakastaa,
Kun on kerennyt jo sydämensä pakastaa.
-Tästä nyt olisi avaus näille meidän poikamiesrunotorstaille. Taso ei voi muuta kuin nousta. Ensiviikon runon kirjoittaakin sitten Matti kun hän kirjoitti tälläviikolla kolumnin. Ja seuraavan viikon aihe tulee runotorstain sivuille ensitorstaina
Poppi jytää: Willen koneelta joku uskomaton hevi coveri eiffel 65:n biisistä blue.
Popista pöllittyä: Möri möri möri ja öri öri öri.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Tyylikäs aloitus runoilulle. (Tämä ei sitten ollut vittuilua.)
Haista... (Tämäkään ei ollut vittuilua vaan suoraa haukkumista.)
Menetkös huomenna jo yhdeksäksi kouluun ja saanko minä jäädä nukkumaan. (Tämä oli vittuilua)
Ootkos käyny kalamies.comissa lähiaikoina (Myös tämä on vittuilua)
Mitenkäs kouluhommat menee (Tämä oli vittuilua sinulle Wille)
Ootkos Manninen kuunnellu Pave Maijasta lähiaikoina?
Jaa vanha mamma putosi kelkasta mutta runo oli monella tavalla mielenkiintoinen. Siitä vaan jatkoa pukkaamaan.
Vähän sisäpiirijuttuja...
Runot jatkuvat kyllä. Samalla poikamiesteemalla tietenkin.
Pitäisi joskus kirjoittaa juttu jossa kaikki kommentit liittyisivät itse tekstiin.
Tämäkin täti on pihalla, mutta runo oli oivallinen. Jatkakaa...
Pitäiskö laitta pystyyn vittuilematon marraskuu, tai haukuton huhtikuu tai joku muu tälläinen. Ja se joka alkaa mekhaloimaan ekana saa sanktioita.??
Voishan sitä ottaa vittuiluvapaata täällä blogilla vaikka vuoden loppuun asti. Se kyllä tarkoittaa sitä ettei kommentteja paljon tule.
Peräkammarin poikiako sitä ollaan?
Ei tarvitse luulla että mollaan
millään lailla sisäpiiriläisiäkään.
Eikä näillä mailla
ottomannisia ole tai
helvihämäläisiäkään
kai.
Poikamiehiä kaikki tyyni. Kroonisia tällä hetkellä muut kuin minä, mutta kunhan koeajan olen lusinut mallikkaan poikamiehisesti niin kroonistun.
Runous kuin kiimainen hevonen
astuu mihin haluaa ja jättää
jälkeensä iloisen naurun
Tuli mieleen tuosta krooninet poikamiehet- käsitteestä. Mitä lie.
Lähetä kommentti