Riemukseni sain todeta poikamieskoeaikani päättyneen. Tätä koeaikaa varten tuli kasvatettua partaa 12 viikkoa, mikä on muuten melkoisen pitkä aika. Se parta oli aivan sanoinkuvaamattoman hirveä reuhka, eikä tehnyt yhtään pahaa päästä siitä tänään viimein eroon.
Tosiaan, parta lähti saman tien kun siihen viimein tuli mahdollisuus. Kaverini tuli iltasella paikalle ihmettelemään tuota operaatiota, ja voin sanoa, että hauskaa oli. Oli vähitäänkin mielenkiintoisia rajauksia parrassa, kun sen ajoi vähitellen kohta toisensa jälkeen. Melko hirveää.
Mutta kuten todettu, partainen jakso elämässäni on nyt viimein ohi, ja minulla alkaa uudet haasteet kerhon virallisena jäsenenä. Tai no, eipä siinä mitään haasteita tule olemaan, eiköhän se suju ihan luonnostaan. Mutta joka tapauksessa, hienoa viimein saavuttaa tämä kauan odotettu etappi. Toivon, että poikamiesurani on pitkä ja menestyksekäs.
Ai niin. Partani pois lähteminen on aiheuttanut suuria tunteita myös työpaikallani. Kolleegani teki partani muistoksi hesarin NYT-liitteestä tutun "kuin kaksi marjaa" kuvan. Kaunista, eikö totta?
Hei hei parta, oli meillä välillä kivaakin.
4 kommenttia:
Aikasta komea kuva. Siinä ylhäällä olet sinä mutta kuka toi hirvitys tossa alemmassa kuvassa on?
Hauska kuva. :) Näytät muuten tuossa hieman toiselta TSH:n kahdesta pikkumiehestä, joiden nimiä en muista.
Niin muuten näytätkin. Hobitti Merri ellen väärin muista. (Tervetuloa vaan)
Tervetuloa kerhoon näin puheenjohtajankin puolesta
Lähetä kommentti