sunnuntai, kesäkuuta 03, 2007

Täytekakkua, voileipäkakkua, lakkakakkua, voileipäkakkua

Ennen kuin siirryn otsikon aiheeseen voisin kertoilla myöhäisempiä juttuja. Torstainan olin kaverini kanssa ongella tuolla Hirvijärven tekojärvellä. Reissu oli siitä ihmeellinen, että sain jopa kaksi ahventakin kiskottua järvestä. Eli ei ollut ihan turha reissu. Onkimisessahan tärkeintä ei ole onki, eikä edes madot, eikä se että tuleeko sieltä kalaa vaan se että saa sopivan rennon asennon josta kalastaa. Mikäs sen mukavampaa kuin makailla ongen kanssa rannalla kun tuuli huminoi ja aurinko paistaa.

Perjantaina taas töissä jouduin pelottavaan tilanteeseen. Menin siinä rauhallisesti kahville teetä juomaan ja löysin pöydän jossa oli tutunnäköistä porukkaa. Vähän myöhemmin siihen pöytään sitten ilmaantui firman uusi kesäkissa, jolle en ollut sanonut päivää enempää. No ei siinä vielä mitään mutta hetken päästä tein sitten suuren virheen. Siinä muu porukka, joka oli tullut aikaisemmin kahville sitten lähti takaisin töihin ja jos olisin toiminnut oikein poikamiehisesti olisin lähtenyt kanssa mutta jäin sitten istumaan siihen pöytään kun aattelin, että ei sitä vielä takaisin töitä jaksa lähteä tekemään. No jäin sitten siihen kahvipöytään istumaan yhdessä sen kesätyöntekijä flikan kanssa. No pakkohan siinä oli jotain juttua heittää ja ihan hyvin hänen kanssaan tulikin toimeen mutta onneksini hän oli kuten arvata saattaakin niin varattu. Niinhän se on, että kaikki naiset ovat varattuja. Mutta ei tämä homma silti kovin poikamiehisesti mennyt.

Lauantaina piti sitten käydä ex-jäsenen tyttökaverin lakkiaisjuhlista. Hyvät sapuskat oli. Tämän juhlan jälkeen sitten läksimme serkkuni ylioppilasjuhliin tuonne kalakukkojen luvattuun maahan eli Kuopioon. Ei siellä kalakukkoa saanut mutta siellä oli myös hyvät tarjoillut eli ei ollut mikään turha juhla. Tätinin mies siellä uhoili, että sitten minun häissäni hän aikoo saunoa ainakin kolmessa meidän saunossa. No hyvähän tuommoisia on lupailla kun tuskin niitä häitä on tulossa. No kyllähän häihin nyt papin, vieraat, paikan ja muut vastaavat sais mutta kun se morsian puuttuu.

Kahdeltahan sitä sitten lopulta pääsi nukkumaan ja tuli kyllä yöllä nähtyä ihan ihmeellisiä ja kauheita unia. Näin jotain ihme unia kalastamisesta en kylläkään edes unissa saanut saalista. Mutta sitten näin ihan kauhean painajaisunen. Oltiin poikamiesporukalla jossain menossa ja minä sain tekstarin ja muut naureskelivat että naiset laittaa viestiä. Ja sitten kun mää luin sen niin joku tyttönen jonka olin joskus nähnyt oli hommannut jostain numeroni ja halusi mennä treffeille. Tästä minä sitten hyppäsin niille treffeille, jotka menikin turhan onnistuneesti ja olin jo melkein ukkomies kun tämä uni loppui. Tänään sunnuntaina tuli myös käytyä vielä yksissä lakkijuhlissa. Tällä kertaa kyseessä oli meillä kevään työssä olleeen kesätyttösen juhlat. Ja tähänhän vois lainata vaikka pätkän Lauri Tähkän viisauksia "ei niitä viitsi halata eikä halaamatta olla" eli pitihän sitä ylioppilasta nyt oikein halata vaikka en edes oikeastaan tuntenut koko tyttöä. Muuten juhlat menikin sitten oikein poikamiesmaisesti tai sitten ei ihan niinkään. Tuli nimittäin sitten oikein puhuttuakin kyseiselle neitokaiselle jotakin ja hän jopa esitteli huonettaansakin minulle. Ei ennen. Mutta ei siinä oikeesti sen kummempaa. Illalla kävin vielä AC/DC:n kanssa syömässä kakkua uuden motokuskin kunniaksi Nurmoossa. Eli eiköhän tässä ollut tarpeeksi juhlimista yhdeksi viikonlopuksi.

Mutta tämä edellinen asia ja sitten se perjantain kahvi tapaus pistävät minut jälleen kerran miettimään että minne on kadonnut minun taitoni siihen että en tule juttuun naisten kanssa. Nimittäin eivät nämä olleet ensimmäisiä ja tuskin myöskään viimeisiä kertoja kun tulee juteltua noiden ihmeellisten eliöiden joita myös naisiksi kutsutaan kanssa. Sen pitäisi olla niin, että istutaan hiljaa ja sitten voi jopa sanoa jotain fiksua kuten "että on ilmoja pidellyt" ja sitten taas pitkä ahdistava hiljaisuus, jonka päätteksi toinen osapuoli poistuu paikalta. Mutta nykyään niiden kanssa osaa jopa puhua niinkuin ihmiset keskenään. Kyllä tämmöinen pistää vähän pelkäämään, että joskus tämä homma voi kostautua. Ei nyt ensimmäisen tai toisen suhteen vaan ehkö jonkun sadannen kanssa homma voikin muuttua ehkä vähän liianki vaaralliseksi. Mutta luotan silti itseeni, että pärjään poikamiehenä vaikka tälläisia vaaranpaikkoja joskus tulee eteen.

Hevi raikaa: Zen Cafe - Ja mulle nauraa variksetkin
"Nyt on ihmiskunnan yksinäisin jätkä liikkeellä. Mulle nauraa variksetkin"

9 kommenttia:

AC/DC kirjoitti...

Puheenjohtajamme taitaakin olla kovin pelimies. Ei minulle vaan naiset esittele huoneitaan...

pikvi kirjoitti...

Ei kyllä mullekkaan. Eipä tarvinnut käydä tänä vuonna yksissäkään ylioppilas/valmistumis juhlissa.

Matti kirjoitti...

On siinä meillä puheenjohtaja kun säpinöi harva se viikko!

Wille kirjoitti...

Kyllä vuosi sitten oli säpinättömämpi puheenjohtaja.

Anni kirjoitti...

Tuhon tiellä on, miesparka...

Matti kirjoitti...

Voishan tuota puheenjohtajaakin vähän sentään puolustellakkin. Kun noin 99 % hänen säpinöistään tapahtuu varattujen kanssa. Tosin eihän se ole kuin este. Ja monesti nämä jutut tuntuvat kirjoitettuna paljonn pahemmilta mitä ne oikeasti edes olivat.

ps. onkohan tylsää kun puhelee blogilla itsensä kanssa.

AC/DC kirjoitti...

Hyökkäät siis itseäsi vastaan kun itse ilmoitat että ne on vielä varattujakin. Aina vaan pahenee...

manninen kirjoitti...

Mitenkähän teille lopulta käykään siellä suurkaupunkien sykkeessä?

AC/DC kirjoitti...

Sanoo mies joka muuttaa kohta kaupunkiin joka on täynnä naisia!