Tahdon

Tänään päivällä tuli oltua todistamassa miten eräs kaverini otti viimeisen askeleen ennen avio-eroa, eli meni naimisiin. Eilen päivällä hän laittoi tekstiviestiä, että mitä teet huomenna, kun tarvitsisi toisen todistajan kun olemme menossa naimisiin. Eihän sitä ihan heti meinannut uskoa, mutta lupauduin hommaan kuitenkin.

Häät oli kyllä aika karut. Maistraatissa oli tuomari, morsiuspari, toinen todistaja ja minä. Toisena todistajana oli morsiammen naispuoleinen kaveri, mutta eipä ollut pienintäkään säpinää. Varsinainen seremonia kesti alle 10 minuuttia ja sen jälkeen mentiin kaverini kämpille juomaan kakku kahvit. Heti kämpille päästyämme sulhanen riisui puvun pois ja laittoi verkkarit jalkaan. Ihmettilin kyllä suuresti, että mies oli edes vaivautunut puvun laittamaan päälle. Juhlakengät hän oli kuitenkin unohtanut vanhempiensa luo, mutta hyvin ne työkengät näytti asiansa ajavan.

Kahvit kun oltiin saatu juotua oli minun jo aika hommiin. Samoin teki myös sulhanen ja sanoi, "olishan sitä voinut vapaapäivän saada, mutta en jaksanut pyytää". Eipä tarvinnut näissä häissä vastailla niihin rasittaviin kysymyksiin, "Jokos sinä olet oman morsiammesi löytanyt" tai, "Onkos se sinun vuorosi seuraavaksi".