Kohta loppuu meikeläisenkin matkustelu. Tänään olen Tampereella Willen luona. Tarkoituksena oli editoida mutta onneksi homma kusi kuin olisit juonut kaksi litraa jääteetä putkeen (tai ei se edes kusettanut, mutta paha olo ainakin tuli). Saas nähdä miten uuden hengentuotoksemme nyt käy. Pitää varmaan ainakin käydä piuhakaupassa ostamassa uus piuha.
Poikamiesmäisesti ajatellen reissu on mennyt mitä parhaiten. Tänään tosiaan tuli koko alkukesän "kovin" säpinä. Joku nainen ajoi pyörällä ja käski meikää antamaan tietä. Riemuni ei tosin ollut pitkäikäinen sillä heti seuraavissa valoissa Wille moikkasi jotain naista...Troopperi mikä troopperi.
Tänään olisi sitten tarkoitus lähteä takaisin karstulaan, tossa joskus kun Wilho ensin saa itsensä raahattua pois koulusta. Jotkut on vaan niin paskoja että joutuvat käymään vähän enemmän ennenkuin opit menevät perille. No ei kukaan voi olla täydellinen. Ei edes herra täydellisyys. Mytta tähän täydellisyyden kartoitukseen on täydellistä lopettaa tämä täydellinen kurjuus. Hei ja moi kunnes taas pääsen koneistumaan.
Päässä soi: Maroon 5- This Love (Willen kone sylkee tulta ja tappuraa)
Lainaus tilanteeseen: "Love. Love is the key. Love and family. For what are night and day, the sun, the moon, the stars without love, and those you love around you? What could be more hollow than to die alone, unloved?"
Lainattu: Elämän syvien tuntojen tarkastelua elokuvassa The Proposition (2005)
Lainauksen syy: Eihän tämä hirveästi tämänkertaista tilitystäni sivua, mutta turvaudutaan ikuisuusaiheeseen kun ei muuta keksitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti