Nyt sitä pääsi nettiin kun oon pyörähtämässä täällä ukkomiehen tiluksilla Tampereella. Kuten tiedättekin niin meikäläisestä tuli sitten kerhomme puheenjohtaja muutaman vuoden tauon jälkeen. Ja eikä siinä että omistaa pystin ja on puheenjohtaja ole mitään kirousta. Ainoat kontaktit tämän vuoden puolella oli se kun manninen juoni vuoden alussa puhenlin numeroni jollekkin sen naiselleen. No eipä hänestäkään ole kuulunut mitään. Ja sitten kämpillä oli kortti ulkomailta kun varattu naiskaverini oli käymässä siellä. Eli eipä juuri mitään.
Vaikka nyt kerhomme johtaja vaihtui niin eipä tule kerhon meininki paljon muuttumaan. Sen voisimme yrittää että me kerholaiset kannustaisimme enemmän kerhomme jäseniä pysymään poikamiehenä. Kun nykyään se menee niin että jos jollain on vähän jotain niin heti ollaan potkimassa kerhosta pihalle. Annetaan ukkomiesten ja naisten hoitaa tämä.
Sitten kunhan tästä joskus jaksan palata seinäjoelle niin yritän vähän päivitellä lisää kotisivujamme. Ainakin kuvagalleria on tulossa.
Kiitokset vielä kanssa kerholaisille siitä että valitsette minut puheenjohtajaksi ja vuoden poikamieheksi sekä naisille siitä että pysyitte kaukana että tämä oli mahdollista.
Hyvää vuoden jatkoa ja pysykää poikamiehinä.
Hevi raikaa: Pearls - When Winter Calls (Jotain roskaa Willeltä)
sunnuntai, tammikuuta 07, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
14 kommenttia:
Ja minäkin joudun taas aikaa tappaakseni täällä käydä vittuilemassa.
blogisodat alkavat taas
Uuden vuoden ja uuden puheenjohtajan kunniaksi vanha ja viisas Emerituskin haluaa sanoa muutaman painavan sanasen.
Ensin kuitenkin vilpittömät onnittelut Matille vuoden poikamies -tittelistä ja uudesta puheenjohtajuuskaudesta. Onnea!
Varsinainen painava asiani liittyy tuohon Matinkin puheeksi ottamaan ehkä liiankin yleistyneeseen agressiivissävytteiseen suolaamismentaliteettiin poikamiesten keskuudessa. Kuulkaa nuoret veljeni, Matti puhuu asiaa.
Muistelkaapa aikaa ennen senaattoreita. Mikä on muuttunut Willen lankeamisen jälkeen? Ettekö te näe veljet, että tuo senaattorien paha suurlähettiläs Wille (sori Wille, piti keksiä jotain mahtipontista, ei mitään henkilökohtasta, right?) on onnistunut pahoissa aikeissaan ja kylvänyt eripudan synkkiä siemeniä kroonisten poikamiesten pyhään ja puhtaaseen perunapeltoon? Näinkö te annatte tuon vapautta kaipaavan ja poikamiehiä kadehtivan ukkomiehen yhdessä kauniiden, mutta petollisten apureidensa kanssa pilata keskenäiset välinne? Poikamies suolaa poikamiestä, tähänkö on tultu? Tämäkö on sitä todellista ja aitoa poikamiesasennetta?
Sanon teille rakkaat poikamiehet täältä kiikkustuolin pohjalta, kuulkaa puheenjohtajanne viisaita sanoja ja tehkää tästä vuodesta aidosti poikamiehekäs! Vielä ei ole liian myöhäistä.
Koska Emeritus on liian vanha ja raihnainen perustamaan omaa blogiaan, hän elää mielummin toisten blogeilla. Siispä lanseeraankin tänne kommenttilaatikkon uuden vuoden kunniaksi uuden osion: Emeritus-ääni.
Emeritus-ääni annetaan poikkeuksellisen poikamiehekkäästä asenteesta tai toiminnasta. Se on kunnianosoitus vilpittömästä ja puhtaasta poikamiehisyydestä näinä vaarojen ja houkutusten aikoina. Todelliselle poikamiehisyydelle tulee antaa tunnustusta. Vuoden ensimmäinen Emeritus-ääni menee itseoikeutetusti Matille. Onneksi olkoon.
Lopuksi toivotan kaikille menestyksellistä, kroonista ja poikamiehistä vuotta 2007!
-Emeritus
Ohhoh. Jätkä innostu tilittämään. Vieläkö silti ollaan aidan paremmalla puolella?
No joo... :)
On surullista kun te ukkomiehet puhutte aidoista. Meillä poikamiehillä kun ei ole aitoja ollenkaan.
Ei taida paljon olla epäaitojakaan.
Tuo oli kyllä jo tosi huono.Palautuminen ei kestänyt kovin kauan.
Äkkiä sitä teidän tasolle laskeekin nämä jutut.
Ollaanpa sitä nyt korrekteja. Ihankuin sinun blogillasi ei paska lainehtisi
Äläpä Matti hosu siellä, minä en ole kylläkään unohtanut sitä kahvittelua!
Eiköhän kannataisi tehdä minusta taas puheenjohtaja kun Matilla on säpinää jo täälläkin. Ei hyvältä näytä...
Säpinää ja säpinää.
Minä en ees tunne sanaa säpinä.
Lähetä kommentti