Iso-Arskaa, Lapsuuden nostalgiaa ja Strobo valoja

Pakko kai se on huomisestakin jotain pakko tilittää ku täällä tunnilla on niin pakko tylsää (kirjoitusvirheet on helpompi vetää yli kuin korjata). Tultuani opistolle menin oleskeluhuoneeseen katsomaan Predatoria (Iso-Arskan parhaimpia "Minulla on munat"-elokuvia) Olin uppoutunut Elokuvan tuiskeeseen, kun tuntematon nainen tuli paikalle ja kysyi häiriintyisinkö minä jos hän menisi käymään netissä. Onneksi netti ei toiminut. Predatorin jälkeen yritin katsoa Walk the Linea, mutta Heinä soitti että hän on katsomassa legendaarista Alfred J. Kwakkia erään ystävän kämpillä. Johnny cashit jäivät paitsioon kun ryntäsin fiilistelemään lapsuuteni lempisarjan parissa. Katselimme sarjaa pari jaksoa kun Jööti höntysi sisään. Heinä lähti lönniin koska siellä piti olla jotkut uskomattomat pippalot. Minä jäin Jöötin kanssa laulamaan kahdestaan karaokea. Meikä rais...siis tulkitsi mm. vuosisadan rakkaustarinan ja vanhoja poikia viiksekkäitä. Parhaiten kuitenkin meni VilkkuMaijan Satumaa-Tango, ainakin meikä huusi ihän täysillä. Jööti, joka oikeasti osaa laulaa karaokea, lauloi mm. rakkauden haudalla ja Milla. Hienoin suoritus kuitenkin oli Movetronin Romeo ja Julia. Siitä vaan treenaamaan biisejä AC/DC. Kun olimme laulaneet tarpeeksi niin erosimme Jöötin kanssa ja meikä lähti kohti Lönniä. Heinän kämpillä oli kerrankin hieno tunnelma, kun valot olivat jostain syystä muuttuneet Stroboksi. Istuimme melkein koko illan huoneessa, jossa valot vilkkuivat koko ajan. Tuli oikeasti psykedeelinen olo ja meikä humaltui valoista. Meikä pyöri lattialla ja hillui menemään. Se oli mahtavaa. Muuten ilta meni kokolailla normaalisti, mitä nyt kiusasin Heinää ja Caelithia siihen normaaliin tapaan. Oli ihan viihtyisä iltama.