Kärpästely on perseestä.

Meikästä ei ole baarikärpäseksi. Täällä haapavedell' oli eilen iltana suuret ja mahtavat opiskelia "bileet" suuremmoisessa "danceklubissa" joka tunnetaan nimellä paskaratas. Voin tässä heti sanoa että eilis ilta oli yksi elämäni hirveimmistä kokemuksista. No alussahan on aina hauskaa ja kun on hauskaa niin silloin saa aina kuningasideoita, jotka loppupeleissä kääntyy itseään vastaan. Niinpä meikeläinen veti litran ed-energiajuomaa ennenkuin suuntasin paskarattaaseen. Loppupeleissä baaari oli aiki vain kolme tuntia. Noista kolmesta tunnista hauskaa oli ehkä vartti. Nukkumaan ei voinut lähteä, sillä ed oli tehnyt tehtävänsä. Meikä oli pirteä kuin peipponen. Illan kruunasi When a man loves a fomen kappale. Luulin ettei tuollaista klisepaukkua soiteta kuin elokuvissa viimeisiksi hitaiksi, mutta väärässä olin. Hienoa oli myös että meikeläinen oli lähestulkoon ainoa joka ei tanssinut. Tanssilattia oli kuin lohilammikko, kaikki valmniina kutemaan, ja meikä siellä keskellä karille karahtaneessa veneessä. Se oli ehdottomasti illan hienoin hetki.