Krooniset poikamiehet

"Älä koskaan mene pois"

2009-03-31T21:39:00.004+03:00

Onpas taas aikaa siitä kun viimeksi joku on tänne jotain kirjoitellut. Mutta ymmärrettäväähän se on. Muilla aikaa vie säpinät, mulla kouluhommat ja laiskuus.

Mutta jos nyt ollaan ihan rehellisiä, niin pakko sanoa että ei meikäkään ihan virheetön ole. Täällä Torniossa homma on päässyt taas vanhaan tuttuun "opistotyyliin", että naispuolisia kavereita riittää. Tämä tuskin oli kenellekkään mikään yllätys, vähimmissä määrin minulle itselleni. Kaiken lisäksi on pakko kertoa että vietin yön erään naisen luona, ollessani oulussa katsomassa Eläkeläisiä. Kyseessä oli kaverini jonka kanssa kävimme kyseisellä keikalla ja jolle näytin närhenmunat säpinäkisassa. Sohva oli erittäin mukava, oikeasti paljon pehmeämpi kuin sänkyni täällä Torniossa, ja muutenkin oli mukavaa. Että näin täällä. Pakko yrittää keksiä jotain draamanpoikasta tännekin että saataisiin vähän keskustelua aikaan.

Päässä soi: Musta paraati: Romanssi

Päästä soitettu: "Se on vain unta. Sen nimi on romanssi"

Edes ruotsintentti ei voi mua tänään masentaa...

2009-03-12T16:27:00.005+02:00

Onpas ollut raskas, mutta myös hauska viikko. Ollaan tehty leffaa luokkakavereiden kanssa ja ainakin itselläni oli hurjan mukavaa! Pitkästä aikaa sellasta koulua mistä oikeasti nautin. Taas tuntuu siltä että oikealla alalla ollaan. Vielä pitäisi lukea huomisiin ruotsinkokeisiin, mutta jotenkin on niin hulppea olo ettei oikein pysty keskittyä. No ei pidä stressata, koska eihän se ikinä mitään auta. Jos en tänäiltana/yönä saa aikaiseksi niin viimeistään aamulla. Koe kun on vasta yhden aikoihin (kai). Pitäis sitäpaitsi lähtee paikalliseen "Frendit-tyyliseen" kantapaikkaamme ´Cult.Cinema Cafeseen istumaan iltaa ja sen jälkeen esiintyä vielä kaverin lyhärissä. Tälläisinä päivinä ei harmita edes yksinäisyys.

Päässä soi: Kauko Röyhkä & Riku Mattila: Kaksi vuotta sujut

Päästä lainattu: Jos mä tipun niin kukaan ei auta, kukaan ei tunne mitään sympatiaa."

Peräänajo: Ei olis varmaan pitäny kirjotella tänne mitään iloisista fiiliksistä. Silloinhan se yleensä heittää hirveeseen syöksylaskuun...

Hauskan loman jälkeen on hauska palata hauskaan arkeen ja varsinkin hauskaan opiskeluun

2009-03-08T20:41:00.005+02:00

Siinä män hiihtolomat taas ja voi veljet ku oli taas kivaa! Nautin mm. sellaisista hyvän loman tukipilareista kuin angiina, kuumeilu ja dvd-soitittomuus. Hauskaa oli aamusta iltaan ja pitkälle yöhönkin asti.

Mutta valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin oli meikänki aika palata tänne pohjolan perukoille puollustamaan maarajaa naapurimaan valtausyrityksiltä. Ennen varsinaista matkaa käväisin vielä Kokkolassa kahtomassa ex-jäsenemme Willen rappiota ja eihän se hyvältä näyttänyt, ei ainakaan Wilhon poikamiehisyys... Mutta onneksi kerho ei kaipaa tuollaisia mätämunia uljaisiin riveihinsä. Heikot sortuu ja vahvat jatkaa yksinäistä taivallustaan hamaan hautaan.

No jokatapauksessa siinä sitten jätin Kokkolan tuiskeet taakseni, ja siinä samalla myös keskisuomen tuttavalliset maisemat, ja aikani körryyttelin nii olin taas täällä Torniossa. Paikka oli pysynyt samana ja jotenkin sitä tuntu tietyllä tavalla hyvältä palata tänne. Tuota lämmintä fiilistä ei tosin kestänyt kauaa, sillä kämppikseni informoi ruotsin kertauskurssin kokeen olevan jo tulevana perjantaina. Onneksi sitä tuli sairasteltua kaksi edellistä tuntia. Sinne vieryvät kärryt horisonttiin ja meikä makaa rähmällään jossain ojanpohjalla. Voisi kai sanoa että AMK-opiskelu on alkanut...

Päässä soi: CMX: Veitsenterä

Päästä lainailtu: Minä muistan kuvat, minä muistan sanat, minä muistan kun yössä suudeltiin. Ja muistan kaiut, ihmisten äänet, minä muistan suuren pienuuteni"

Peräänajo: Oli muuten hieno linjurimatka välillä Oulu-Tornio. Samaan bussiin kun oli löytänyt myös toinen teatraalisen rakkauden ystävä. Eräs Setä nimittäin lauloi lähes koko matkan Peltoniemen Hintriikan surumarssia (ja mahdollisesti muitakin iloisia klassikoita) vieressään istuvalle tädille. Ja komeasti lauloikin, ääni kantautui jopa kuulokkeistani täysiä pauhaavan Motörheadin läpi.

Voi veljet!

2009-03-02T17:34:00.003+02:00

Tajusin tässä, että uljas kerhomme tulee tänä keväänä hienoon viiden vuoden ikään. Muistaakseni perustimme sen Mannisen, Villen ja Jonden kanssa joskus maalis- huhtikuussa 2004. Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa kun kaikki olivat poikamiehiä ja naiset olivat vain sanoja isojen poikien puheissa. Hurjintahan taisi olla se kun kävimme Shellillä pelaamassa biljardia.

Itse olen edelleen vähintään yhtä vahva poikamies kuin silloin, ellen jopa hieman vahvempikin. Muut perustajathan ovat lipsuneet sitten enemmän tai vähemmän. Parillahan menee jo niin huonosti ettei heillä ole edes asiaa tälle blogillekaan.

Tämän tapauksen kunniaksiahan meidän pitää järjestää joku spektaakkelimainen juhla jossain. Onko kellään hyviä ehdotuksia mitän meidän pitäisi tehdä?

Poikamiehisyyden puolijumalan nerokas ja sitäkin voitokkaampi paluu

2009-03-01T01:52:00.006+02:00

Aloha kaikki kerhoveljet ja olematon lukijakunta. Olen palannut! Kellä oli ikävä?...no se on hyvä, ei mullakaan oo ollu pahemmin ikävä teitä! Miksi sitten olen palannut jaarittelemaan tänne hyvää vauhtia unohduksen syviin syövereihin painuvalle blogille? Vastaus on yksinkertainen: En tiedä.

Mutta asiaan. Tärkeimpänä voin heti kättelyssä sanoa ettei mikään oleelinen ole muuttunut. Olen edelleenkin yhtä vahvasti poikamies kuin olin silloin kun viimeksi olen tänne kirjoittanut. Juuri keksimäni sananlaskun mukaan krooninen on krooninen, vaikka ympäristö muutuisi. Ja ympäristöhän on muuttunut aika ryminällä. Päätin nimittäin todistaa vääräksi nekin huhut että lapissa olisi pulaa poikamiehistä ja että täältä jääkellarista muka löytäisi helposti itselleen lämmittäjän. Toisinsanoen otin ja vedin vielä sata kilometriä pohjosempaan viimeisestä olinpaikastani (Limingasta) ja parkkeerasin persukseni Tornion eksootisiin ympyröihin. Jos jotain oikein hurjasti kiinostaa tiedostaa missä sitä Mannisen retale viilettää nii suurin maamerkki on ehkä rakas naapurimaamme Ruotti. Eli Suomen ja Ruotsin yhtymäkohdassa, kahden maan rajalla, Oulun ja Rovaniemen välissä, siellä asuu Manninen, viimeinkin virallisesti Lappalainen! Ja voin sanoa että yksinäinen mökinrötiskä tunturimaisemassa on jo käytännössä minun.

Ja mitenkäs sitten muuten pyyhkii. No poikamiesmäisestippä tietysti. Koha olen viettänyt ensimmäisen puoli vuotta täällä ja eipä ole paljon lämmittäjiä löytynyt. Ekat oikeat villiporot olen kyllä jo nähnyt (autonikkunasta välillä Tornio-Oulu). Eli näin täällä. Poikamiehenä olen jatkanut eloani, vaan enpä siitä ole osannut vielä hirveitä itsesäälitrippejä vetää. Toivotaan että sekin iskee taas nii saatte jotain mielekkäämpää luettavaa...

Over ja out

Päässä soi: Muska: Krokotiilirock

Päästä lainattu: "Häipyi vuodet niin kuin kaivohon. Nyt Pave naimisissa Heinolassa on. Mä yhä levyautomaattiin nojailen ja siinä muistoissani Letukassa Pavea mä sekstaan."

Peräänajo: ´Lähden tästä samantien hiihtolomalle, että seuraavaa kirjoitusta saatte odottaa ainakin viikon verran. Tai ehkä enemmänkin. Katotaan nyt oliko kyseinen tilitys vain lievä mielenhäitriö...

Huhuja

2009-02-26T17:38:00.003+02:00

Ei tässä nyt oikein runoa synny, mutta täytyy kirjoitella sitten selväsanaisemmin. Joku nimimerkki X kommentoi edelliseen viestiin, että tämä blogi olisi aivan kuollut. Hän on siinä sikäli aivan oikeassa, että kirjoituksia ei ole julkaistu pitkiin aikoihin. Tilanne on kuitenkin niin, että kenelläkään ei ole mitään julkaistavaa materiaalia. Suurimmalla osalla taitaa kyse olla siitä, että kerhon maine kärsisi totuuden kertomisesta. Joillakin harvoilla, oikeastaan vain minulla, on taas kyse siitä, että yhtään mitään kertomisen arvoista ei ole tapahtunut. Ja kun muista jäsenistä ei ole mitään vastusta, niin uhoamisellekaan ei ole ollut tarvetta.

Vuoden 2008 pystikisan voittajaa ei ole vielä virallisesti julkistettu, vaikka helmikuu on jo lopuillaan. Pystiä ei ole liioin kukaan tullut itselleen vaatimaan. (Tietämättömille tiedoksi, että kyseinen kiertopalkinto majailee edelleen allekirjoittaneen takan päällä olohuonetta koristamassa.) Tämä kertoo mielestäni vain siitä, että kukaan muu ei tunne olevansa pystin arvoinen. Ilmeisesti saan pitää pystin myös seuraavan vuoden. Tuo äsken käyttämäni kiertopalkinto-nimitys on siten sikäli harhaanjohtava, että pysti tulee majailemaan näillä samoilla sijoilla pidemmän aikaa.

Seuraakohan tätä blogia kukaan, vaikka seurattavaa ei kyllä liiemmin ole tullut viimeaikoina? Pyydänkin kaikkia tämän tekstin lukijoita kommentoimaan jotakin, jotta voimme arvioida lukijakunnan suuruutta. Voitte myös esittää toivomuksia blogin kehittämisen suhteen.

Uusi vuosi, missä on kerholaiset?

2009-01-12T18:04:00.002+02:00

Niin loppui vuosi vanhan poikamiehisesti
ja samoin alkoi vuosi uusi uskollisesti
minä se vaaan blogille ainavaan
rustailen mietteissäni runoa ontuvaa

Mutta missä ovat muut kerholaiset
ovatko he vierelleen löytäneet kaunokaiset
onko ruotsinmaalta löytänyt Manninen
vahingossa oman blondin suloisen
AC/DC:lläkö on piuhat sotkussa
Tampereen yöelämän humussa
onko Pikvillä elämässä emäntä
joka kaapin paikan näyttää
? nimi viittaa salaisuuksiin
hurjiin, pelottaviin ja yllättäviin
naiset varmaankin jaloissa pyörii
sekä talon ja pihan nurkissa hyörii
Minä runonkirjoittaja se vaan rehdisti
seikkailen elämässäni poikamiehisesti

24.

2008-12-24T00:24:00.000+02:00

24. luukku

Alkaa juhla verraton,
poikamiehelle koittaa lysti.
Uusi vuosi unohtumaton,
morsiamenaan kun on pysti.

23.

2008-12-23T23:23:00.002+02:00

23. luukku

Joulun jälkeen vaihtuu vuosi,
silloin vasta lahjat jaetaan.
Pian selviää millainen kuosi,
tammikuussa päälle puetaan.

15.16.17.18.19.20.21.22

2008-12-22T21:17:00.003+02:00

15
Täytän minä tonttinin tavaroilla
mukamas itselle tärkeillä

16
turhuuteen hukutan kaipuuni
kyllästyy muut jo uhooni

17
en uskalla myöntää itselleni
että kaipailen jotain vierelleni

18
tuntuu kuin vuodet eivät vaihtusi
vaan elämä tällaisena vain jatkuisi

19
uskaltaisinkohan edes olla
elämässäni tavalla toisella

20
pitäisikö minun seurata tähteä
ja tontiltani muualle lähteä

21
toivottaisiko joku hyvää joulua
ja antaisi sydämeen uutta toivoa

22
ja millainen kohtalo onkaan
takana vuoden seuraavan

13. & 14.

2008-12-14T22:55:00.002+02:00

13. luukku
Epäonninen on luku tää,
turha on silloin yrittää.

14. luukku
Muulloinkaan ei kannata haaveilla,
yksin saan asua omalla tontilla.

1011 & 1100

2008-12-12T15:48:00.001+02:00

11. luukku
Miten käy nykyiselle pystinhaltijalle
kun hän säpinämielellä puhelee naisille

12. luukku
Vaihtuessa vuoden pysti matkaa kohti länttä
ja sen tuleva omistaja jää emännättä

KasiYsiKymppi

2008-12-10T23:21:00.002+02:00

8. luukku
Itsenäisyyttä toissapäivänä juhlittiin,
tänäänkö kerhon jäsenyys menetettiin?

9. luukku
Tämä täytyy aina pitää mielessä
ettei toteutuisi omassa jäsenyydessä:

10. luukku
'Jos liian kovaa uhoat,
se ennustaa: pian putoat!'

Yllätysluukku:
Itsehän aion jäsenenä pysyä,
enkä milloinkaan pois lähteä.
Vaaroja ei ole enkä sitä salaa,
pysti tänne varmasti palaa.

Itsenäisyyspäivän jälkeinen päivä

2008-12-07T21:24:00.002+02:00

Minä se näköjään täällä vaan runoilen kun teillä muilla kerhon jäsenillä taitaa olla niin paljon säpinää ettette tännä jouda kirjoittelemaan.

6. luukku
Suomi täyttää yhdeksänkymmentäyksi
täytyy minun nousta siksi

7. luukku
eivät suomalaiset luovuttaneet silloin
täytyy minun yrittää edes jotain

Runoluukut 2,3,4 ja 5

2008-12-05T18:48:00.003+02:00

2.
siinä ajattelin hän maatessaan
kesän poikamiehisiä aikojaan

3.
silloin kun poikamiehet reissaili
ja makkaroita reippaasti grillaili

4.
nykyään muut poikamies grillailijat
vaan kanssa naisten heilastelevat

5.
masentuneena kohtaloonsa kovaan
mietti hän jäänkö tähän makaamaan

Vielä kuukausi...

2008-12-01T17:08:00.002+02:00

...ja sitten on koeaikani päättynyt ja olen kerhon täysipainoinen jäsen. Epäilen kyllä että muut poikamiehet eivät uskalla minua vielä päästää jäseneksi koska olen niin ylivoimainen poikamies.

Pikkujoulukausikin tässä alkaa jo olla pikkuhiljaa meneillään ja sekös on poikamiehille vaarallista aikaa. No ei kyllä ole. Itselläni on tiedossa luokan pikkujoulut 19.12 ja Tampereella olisi edellisen luokan pikkujoulut 12.12 mutta sinne en taida päästä kun uhkasin eräälle Vaasan poikamiesgenren edustajalle leipoa silloin täytekakun synttäreiden kunniaksi. Kroonisten Poikamiesten pikkujouluista on liikkunut villiä huhua että ne pidettäisiin ehkä Lapualla 20.12 mutta sitä ei taideta olla vielä lyöty lukkoon?

Hetkinen. Nythän kun alkoi joulukuu niin sehän on joulukalenterien aikaa. Minäpäs aloitankin tänne runojoulukalenterin. Homman nimi voisi olla sellainen että joka päivä jatketaan runoa parilla rivillä niin että aattona on sitten runo valmiina. Ei tämä hieno suunnitelma varmaan onnistu mutta yritetään edes.

1. luukku:

Joulukuu jo tänne saapui
Poikamies lumeen kaatui

Hyvää joulun odotusta vaan kaikille ja varokaa poikamiehet tonttutyttöjä!

Poikamiehisyyden moottoritie

2008-11-26T16:36:00.002+02:00

Poikamiehisyyden moottoritiellä
ajelen aina vaan autolla rämällä
välillä vastaan tulee ramppeja hurjia
jotkut ohitan huomaamatta
joihinkin vauhtia himmaan hieman
mutta kohdalla kaasua vaan painan
joillekin rampeille joku pois painelee
joiltakin rampeilta joku mukaan kurvailee
ruuhkaa ei ole tällä tiellä poikamiehisyyden
jolta käänny en pois vain tätä ajelen

Miten on syksy mennyt?

2008-11-18T19:53:00.004+02:00

Tässä marraskuun puolessa välissä on syytä katsastaa miten poikamiehisesti on kerholla mennyt tämä syksy. Sehän on helppo selvittää miten poikamiehisesti jäsenet ovat eläneet elämäänsä. Nimittäin jos ei ole säpinää niin on aikaa käydä jorisemassa blogilla mutta jos on säpinää niin silloin ei ole aikaa eikä poikamiehinen ylpeyskään anna kirjoittaa tänne. Tästä voimme tehdä matemaattisen kaavan.

Kaava menee näin.

(k - N/PM) / N/PM * 100 % = KPM %

Jossa k=kirjoitusten määrä
N = kaikkien kirjoitusten yhteismäärä
PM=poikamiesten määrä
KPM=poikamiehisyyden määrä

Lopputuloksesksi saadaan kaikille vertailuluku, jonka avulla sitten pystytään laittamaan poikamiehet poikamiehisyydeen perusteella paremmuusjärjestykseen niin, että mitä isompi luku niin sitä parempi.

Kun nyt otamma tämän tieteellisesti pätevän kaavan avuksi niin voimme selvittää miten poikamiehistä elämää kerhomme jäsenet ovat eläneet. Kirjoitusten määräksi otamme syyskuussa ja sen jälkeen kirjoitetut jutu.

Matti 6 kirjoitusta
? 4 kirjoitusta
Wille 3 kirjoitusta
Manninen 0 kirjoitusta
AC/DC 0 kirjoitusta
Pikvi 0 kirjoitusta

N/PM = 13/6 = 2,16

Täten saadaan jäsenille seuraavanlaiset luvut
Matti --> (6 - 2,16) / 2,16 * 100 % = 177,8 %
? --> (4 - 2,16) / 2,16 * 100 % = 85,2 %
Wille ---> (3 - 2,16) / 2,16 * 100 % = 38,9 %
Manninen, AC/DC ja Pikvi ---> -100 %

Ja tuloksiahan luetaan niin, että prosentti luku kertoo sen kuin monta prosenttia enempi/vähempi on poikamiehinen verrattuna keskimääräiseen kerhon jäseneen. Esim. jäsen ? tulos 85,2 % kertoo, että hänellä 85,2 %:a poikamiehisyyttä ollut enemmän tänä syksynä verrattuna tilastollisesti keskiarvoiseen jäseneen. Eli kaikki luvut mitkä ovat yli yhden tarkoittavat, että on kerhon jäsenistössä paremmalla puolella, 0 tarkoittaa sitä, että poikamiehisyyttä keskimääräisen arvon verran ja -merkkinen luku tarkoittaa että poikamiehisyyttä on vähempi kuin keski-arvoisella jäsenellä.

Mutta se mikä näissä tuloksissa huolettaa on se, että näyttää siltä, että tänä syksynä AC/DC:llä, Mannisella ja Pikvillä on mennyt todella huonosti. He kaikki ovat melkeen jo ukkomiehiä, pitäisiköhän tässä laittaa puheenjohtaja vaihtoon?

Pitäisi jossain vaiheessa tehdä tälläinen laskelman koko vuodesta.

Huoli blogin tilasta

2008-11-07T17:42:00.002+02:00

Kukaan ei enää vieraile blogilla
ainoastaan parhaat kirjoittelevat
täyttyy muiden elämä rilluttelulla
rankasti jäsenet kohta puteilevat
uhkaako pystin saamistani kukaan?

Kysymys

2008-11-05T01:10:00.002+02:00

Miksi jäähyilee hän,
mitä tapahtunut on?
Tulisiko selitystä tähän,
oletko pian kerhosta osaton?

Aiemmin olen runoillut,
että olisin sitoutunut.
Tyhjiä olen ladellut,
ajankulukseni kirjoittanut.

Jäsenistö alkaa harventua,
vähiin käyvät yksinäiset.
Säpinöitään salailtua,
onnistuneet on serkukset?

Pystin saatte hyvästellä,
tänne nyt se jää.
Ette saa sitä käsitellä,
varma on nyt juttu tää.

Näin Japanissa

2008-10-30T18:24:00.003+02:00

Tänään lehteä lueskellessani huomasin siinä poikamiestä koskevan uutisen. Nimittäin Japanissa on nykyään sellainen ongelma etteivät ihmiset mene naimisiin siellä. Ura nimittäin menee perhe elämän edelle. Tämän johdosta Japani on nykyään täynnä poikamiehiä ja vanhoja piikoja. Kiinassahan ongelma on se, ettei siellä ole poikamiehille yksinkertaisesti naisia eli siellä on "poikamiespommi". Japanissa ei ole naisista pulaa mutta kun sekä naiset että miehet tekevät pitkää päivää niin he eivät jouda säpinöimään missään välissä. Näiden poikamiesten vanhempia tämä ärsyttää kun lapset vaan jäävät asustelemaan jonnekin peräkamariin. Tämän johdosta siellä on tapahtumia missä vanhemmat koittavat naittaa lapsiaan. Meidän kerhollamme olisi kyllä hyviä kasvumahdollisuuksia tuolla idän suunnalla

Sitten siinä oli juttua, että ennen Japanissa oli ollut puhenaisia, jotka olivat naittaneet ihmisiä. Suomessahan on ennen tätä hommaa hoitaneeet puhemiehet. Saiskohan jostain itselle tuollaisen puhenaisen tai -miehen. Poikamieskohtalontovereista ei kyllä sellaista saisi kun lopputulos olisi ainakin huonompi mitä lähtötilanne.

.

Ranskalainen sananlasku

2008-10-25T22:40:00.003+03:00

Sano aina ei niin et joudu koskaan naimisiin.

Meinasin runoilla...

2008-10-23T20:55:00.003+03:00

... mutta en sitten jaksanutkaan joten kirjoitan tänne jotain muuta. Kerron vaikka kuulumisiani säpinärintamalta:

Siinä ne tärkeimmät.

No hyvä on. Olen minä naisten kanssa ehkä vähän jutellut.

Runoilen sittenkin jotain:

Poikamiehen tie

Poikamies, poikamies.
Minne vie elon ties?

Naisen luo lämpimään?
Paratiisin suolle rämpimään?

Ei vie sinne polku poikamiehen.
Matka jää puolitiehen.

Humppa Soi: Mikko Alatalo: Miesten talo
Humpastalainattua:
"Se on miesten talo
ilman naisen herkkää kättä.
Ei kukat kuki siellä.
Vain tuoksu tunkkainen."

Suomalainen nuorallatanssi

2008-10-22T21:20:00.005+03:00

Tasapainoilua kahden vaiheilla,
olenko vai enkö ole.
Mietin näin kotona illalla:
'Ei tästä mitään tule'.

Nuoralla tanssin näin,
kummalle puolelle putoan?
'Valitsenko kummin päin?'
noinhan aina totean.

Valinta on vaikea,
mutta päätän näin:
'Tunne oli haikea,
jolloin elin ominpäin.'

Runo on tää surkea,
vailla mitään salaisuutta.
Mielessäni alan hokea:
'Paljastanko totuutta?'

Narulla vielä taiteilen,
mitä mahtaa tapahtua?
Muuta vielä kerro en:
'Aionko ehkä sitoutua?'

Aihe: Runotorstai

Kun lehdet putoilevat

2008-10-21T19:32:00.002+03:00

Kyllä se on uskottava, että syksy on tullut. Aamulla kun lähtee töihin on pimeetä ja kylmää. Lenkillä kun käy niin on pimeetä ja märkää. Ainoat hieman valoisammat hetket kuluvatkin sitten töissä istuessa. Hyvä jos tänä vuonna edes lunta saadaan valaisemaan maisemaa. Jouluunkin on vielä aikaa.

Lenkkeilykin vaan tuppaa masentamaan mieltä kun silloin on aikaa ajatella asioita. Minuun on iskenyt älytön asuntokuume. Haluaisin pienen tai vähän isomman omakotitalon maalta, parasta olisi jos se ei olisi edes minkään taajaman keskustassa vaan ihan kunnolla korvessa. Ja tonttiakin saisi olla jonkin verran siinä. Mutta kun tälläistä alkaa unelmoimaan niin samalla tajuaa miten yksin sitä onkaan. Siellä sitä istuisi pienessä tai suuressa kodissaan illat yksinään ja kuuntelisi sateen ropinaa tai jotain melankolista musiikkia. Siellä vierailisi vaan kohtalontoveri poikamiehiä tai vielä pahempaa siinä vaiheessa jo kerhosta pudonneita ex-jäseniä. Ei olisi ketään odottamassa kun tulet töistä kotiin. Ei olisi ketään kenen kanssa istuisi sohvalla takkatulen loimussa. Notta olispa ainakin kunnon tönö silloin itellä, eiköhän siellä kelpaisi poikamiehistelläkin.

Ja nettikin reistailee

Nyt on hyvät fiilikset kuunnella surullisen kaunista Virgin Blackiä.

Pohjanmaan joet

2008-10-13T20:47:00.002+03:00

Jos sitä taas vaihteeksi jorisis tännekin jotain kun edelleen näyttää muilla kerhon kunniarvoisilla jäsenillä menevän erittäin hyvin tai sitten erittäin huonosti.

Jälleen kerran pohdin itselleni läheistä aihetta eli sitä miten voin ollakkin näin uskomattaman hyvä poikamies eli onko siihen muitakin syitä sen lisäksi, että olen luotu poikamieheksi.
Jos niin huonosti on tapahtunut että huomaa että jonkun kanssa voisi ehkä olla jotain säpinän mahdollisuutta niin näin krooninen poikamieshän pakenee siinä vaiheessa. Tarkoitan tällä konkreettisen pakenimisen eli sellaisen, että jossain kuppilassa vaikka joku tulisi juttelemaan niin silloinhan poikamies ryntäisi pihalle sieltä ja eikä pysähtyi heti ensimmäiselle grillille vaan vasta toiselle. Tämän lisäksi tarkoitan tällä sellaista, että kun näkisi tälläisen ihmeen istuvan vaikka ruokalassa niin enhän minä hänen viereensä menisi istumaan vaan ehtisin paikan jostain syrjemmästä. Jos tälläinen tapaus istuisi takkahuoneessa sohvalla niin minä en uskaltaisi mennä hänen viereen istumaan. Jos näkisin kävelemässä jossain kääntyisin toiseen suuntaan ja kahtoisin perään surullisena ja harmittelisin miksi tein taas näin. Esimerkkejä voisi keksiä tuhansia.

Mutta kun toimin näin loistavan poikamiehisesti niin tällä saan annettua toiselle sellaisen kuvan, että minua ei kiinnostaisi pätkääkään vaikka tällaisessa heikossa hetkessä tilanne on justiinsa toinen. Syy tälle käyttäytymiselle löyty alitajunnasta sitä jotenkin ajattelee, ettei saa näyttää liian kiinnostuneelta ettei vaan säikytä toista. Mutta kiitos tämän olen entistä vahvempi poikamies ja pystin paluu sen oikealle omistajalle on taas pykälän lähempänä.

ps. Simpsonitkin oli masentava sarja kun Milhousella on ollut vakavampaa säpinää kuin minulla. Onneksi se on fiktiota kun tosielämän Milhouset ovat vahvasti poikamiehiä.

Etsintä

2008-10-13T20:39:00.003+03:00

Poikamiehen elämä,
kuin avaruustutkimuskeskus.
Tarkoitus on löytää jotain,
jotain, johon ottaa yhteyttä.

Lähetän viestin, toisen, kolmannen...

Odotan vastausta, odotan, odotan...

Kaikki vaikuttaa niin epätoivoiselta,
vastausta ei kuulu.
Aivan, kuin kaikki muu elämä olisi kaikonnut,
piiloutunut ikuisiksi ajoiksi.

Yhtä varmasti,
kuin avaruudessa ei ole elämää,
tiedän, että itsekään en saa vastausta.

En koskaan enkä milloinkaan!

Katselen kirkkaan syksyistä tähtitaivasta
ja yhtäkkiä, aivan varoittamatta,
näkyy tähdenlento.

Toivo herää, kasvaa...

Mutta tähti katoaa näkyvistä,
yhtä nopeasti kuin se oli ilmestynytkin.

Silti, en haluaisi menettää toivoani.

Jatkan odottamista, jatkan, jatkan...

Aihe: Runotorstai

Kiltti

2008-10-06T22:09:00.003+03:00

Poikamies olen vain
enkä sitä peittää voi.
Yksin kotona istun ain'
miksei koskaan ovikello soi?

Mistä johtuu tilani mun
mietin päälläin vanha viltti.
Haluaisin tuntea lämpös Sun
Sinä mukava, ihana, kiltti.

Vaatimukset sulla niin kovat
enkä niihin koskaan yllä.
Mulla silti mietteet somat:
Jos kosisin, vastaisitko: "Kyllä"?

Turha mitään edes kysyä
turha vaivata päätään.
Painan syvemmälle myssyä
en varaa kirkkoa mistään.

Mä vain kuuntelen kun puhut
esität vaatimuksesi kuin piltti:
"Täytyy olla tasokkaat jutut
ja pukuna uudenkarhea kiltti."

Flaming Bachelor's

2008-10-01T19:57:00.003+03:00

Ompa ollut hiljaista tällä blogilla. En tiedä mikä syys on. Se voi olla se, että kaikilla on niin hirveään paljon aivan kauhean hirveitä säpinöitä etteivät he kehtaa tulla tänne kertomaan niistä ettei joudu eroamaan kerhosta. Tai sitten voi olla niin kuin minulla ettei ole juurikan yhtään minkäänlaista säpinän puolikastakaan.

Nytkin iski sitten syysflunssa päälle ja päivät olen jotenkin hoiperrellut töissä ja illat katsellut Simpsoneita. Eli illat olen elänyt täyttä elämää.
Syy tähän sairauteen löytyy varmanakin viikonlopusta kun näin silloin naisia (siis näin en säpinöinyt) ja herkkä poikamies ei sellaista kestänyt sairastumatta. Niin ja viikonloppuna tuli käytyä uimassakin ensimmäisen kerran tänän kesänä.

Ja sain luetteu Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen. Yllättävän luettava kirja se oli. Itseasiassa se ei ollut yhtään pakkopullaa tuo lukeminen vaikka pari kuukautta siihen menikin. Vaikka tuo nimi ei kerrokaan kovin paljon tuosta kirjasta. Enempi se oli sellaista Pietarilaista ihmissuhdedraamaa. Mutta tapahtui siinä rikos ja rangaistuskin siitä seurasi. Eli vähän niinkuin kerhossakin jos tekee rikoksen eli hurjaakin hurjemman säpinän saa rangaistuksen ja joutuu jäähylle. Josta tulikin mieleeni, että onkohan herra Emeritus tulossa joskus pois sieltä jäähyltä? No sitä ei kai tiedä kukaan.

Pitäsköhän sitä jaaritella oikein kunnolla täällä blogilla kun kerran pääsi vauhtiin. Asiaahan ei ole tietenkään ollenkaan mutta ei anneta sen estää menoa. Mutta kun tänne väliin kun kirjoittaa jotain "asiaa" niin sitä ei kukaan huomaa eli tähän on hyvä kirjoitella kerhon asioita. Eli kukakohan voitti tuon kesän poikamieskisan. Omasta mielestäni minä voitin sen aivan ylivoimaisesti. Ihan varmasti. Kukaan ei voi väittää muuta. Minulla ei ole ollut mitään ei yhtään mitään. Pelkkiä poikamiehisiä tekoja koko kesä täynnä. Oliskohan tuossa jo tarpeeksi uhoamista. No ei tietenkään. Minähän sen pystinkin vien tänä vuonna ja puheenjohtajaksikin palaan tässä kohtapuoleen. Muutaman vuoden päästä ei kerhossa ole ketään muita kuin minä.

Ja tässä olen jälleen kerran miettinyt syitä siihen miksi olen niin täyrellinen poikamies. Ensinnäkin en osaa "vongata" naisille. Siis vaikka olisinkin kiinnostunut jostakin niin hän ei ainakaan sitä huomaisi. Ei sitä vaan kehtaa. Toisekseen jos niin huonosti tapahtuisi, että tutustuisi johonkuhun paremmin ja vähän tuntuisi siltä, että tässä vois olla vaikka jotain niin, ei sitä uskalla alkaa ottamaan selvää, että miten asia on. Mieluummin sitä pakenee paikalta ja juoksee karkuun. Pitäisi kai alkaa parantamaan kuntoa, että jaksaisi juosta paremmin karkuun. No nyt tää menee jo niin herkäksi ja huonoksi että olisi varmaan syytä lopettaa tälläinen tyhjänpäiväinen löpiseminen.

Ja kiitos eräälle Turkulaiselle herrasmiehelle, joka oli esitellyt blogia siellä Suomen ex-pääkaupungissa. Sitä minä en vaan tiedä miksi hän oli sitä esitellyt naimisissa olevalla naiselle. Vapaille naisillehan sitä pitäisi esitellä. Tai sitten ei.

Ei säpinää maassa eikä ilmassa

2008-09-12T22:17:00.003+03:00

Tämän viikon maanantaina oli firman pippalot tuolla pääkaupungissa. Maanantaina aamuna poikamies lähti reteesti taksilla kohti lentokenttää ja poimi pari vanhempaa rouvaa mukaan. Kentällä hetken säädyttyä oli vuoro astua lentokoneeseen. Edellisestä kerrasta olikin jo kulunut yli 10 vuotta. Hieman jännitti tuo lentäminen kun poikamies tottuneempi liikkumaan matalalla. No kone pääsi ilmaan ja siinä vaiheessa oli jo vähemmän jännityneempi oli. Siinä vajaan tunnin päästä kone oli jo laskeutumassa Helsinki-Vantaalle ja tämäkin oli melko jännittävää ei niin jännittävää kuitenkaan mitä nousu tai säpinät. Kentällä oli porukkaa odottelemassa tilataksi jolla kruisailimme Hesan keskustaan. Siinä kahvit juotua vähän seikkailin kaupungilla ja sen jälkeen pitikin jo kiiruhtuu syömään ja juhlaseminaariin. Ruoka oli hyvää. Luentojen jälkeen olikin hieman enempi aikaa ja seikkailin enempi kaupungilla, vaikkakaan en käynyt siellä missään. Sitten olikin vuorossa pelottava iltajuhla pukupakkoineen. Juhla oli hieno, ihmisillä oli hienot puvut, ruoka tarjoiltiin pöytään ja se oli hyvää, mutta annokset olisivat saaneet olla suurempia. Siinä ruuan jälkeen hengailin hieman ja jo puoli kahden aikaan läksin takaisin hotellille nukkumaan. Aamulla kyyti läksi jo kahdeksalta kohti kenttää ja sieltä potkurikoneella takaisin Pohjanmaalle, jossa oli jo puol yhdeltätoista ja tämän jälkeen kotiin päiväunille.

Ja sitähän luulisi, että tuollaisessa tapahtumassa olisi säpinää jo niin paljon, että huonompaakin poikamiestä hirvittäisi mutta ei tietenkään minun tapauksessa. Ei ollut säpinän säpinää, ikävä kyllä.

Runo ja blogin herättelyä

2008-09-11T21:33:00.005+03:00

Onpas täällä blogilla hiljaista kuin poikamiesten säpinäkisoissa. Pitäisiköhän tätä taas vähän herätellä ja alkaa vaikka jatkamaan kesätauolla olleita kolumneja sekä runoja. Ainakin jotain eloa olisi kiva tänne saada. No minä voisin vaikka yrittää kirjoittaa pitkästä aikaa runon. Aihe tutusti Runotorstailta.

Ajatus

Ajattelen yksinäisyyttä

Olenko yksinäisyyden orja?
Mistä minulle neito sorja?

Mietin menneisyyttä

Olinko aina yksin?
Tulinko hyljätyksi?

Tuumin tulevaisuutta

Löydänkö oikean vai väärän?
Itsekö elämäni säädän?

Poden poikamiehisyyttä

Ehkä elämä onkin hyvä näin?
Kun onnellisen poikamiehen peilissä näin

Maiseman vaihto

2008-08-19T19:14:00.003+03:00

Kesän säpinäkisa alkaa kai olla lopuillaan. Aluksihan sen piti olla vain kesä- ja heinäkuun mutta jos nyt olen oikein ymmärtänyt niin jatkoimme sitä kuukaudella. Joka tapauksessa minun täytyy surukseni myöntää ettei kesä aivan niin poikamiehisesti ole mennyt kuin mitä siltä odotin. Olen jutellut useankin eri naisen kanssa. Mesessä ja ihan livenäkin. Anteeksi. Olen kuitenkin poikamiehenä pysynyt koko kesän vaikkakaan en ihan täydellisenä. Eikös se kuitenkin ole niin että parempi huonokin poikamies kuin ukkomies?

Vaihdoin tässä kaupunkiakin vähän pienempään (Tampereesta Kokkolaan) jotta mahdollisuudet säpinöintiin vähenisivät. Pohjanmaa kun on jo parinkin poikamiehen kokemuksesta todettu turvalliseksi paikaksi harrastaa tätä jaloa aatettamme. Toivottavasti olette oikeassa.

Olen nyt siis vähän reilun viikon verran täällä Kokkolassa asustellut ja uutta koulua käynyt. Alan valinta vaikuttaa oikein hyvältä vaikka muut epäilevätkin etten muka pysyisi poikamiehenä näin naisvaltaisella alalla. Onhan se totta että luokallamme on 30 naista ja 3 miestä, mutta onneksi suurin osa on varattuja. Kyllähän tässä on joutunut väkisinkin juttelemaan luokkalaisten kanssa kun siihen on pakotettu. Ilkeitä ovat opettajat kun käskevät meidät tutustumaan toisiimme.

Todistin tässä myös sen tosiasian että koirat on hyviä naismagneetteja. Käytin serkkuni koiraa lenkillä ja hetihän siihen ilmestyi yksi luokkamme tytöistä ihastelemaan koiraa. Taisin vahingossa pari sanaa siinä sanoakin. Lieventävänä asianhaarana voin kuitenkin ilmoittaa että tyttö oli varattu enkä koiraakaan enää taida lenkillä käyttää. Olkoon tästä oppina muille poikamiehille että älkää hommatko koiraa ja jos hankitte niin hankkikaa mahdollisimman ruma.

Tänään yksi luokkamme tytöistä sanoi minua rotaksi joten eiköhän se anna jo vähän suuntaa siihen miten suosittu olen naisten keskuudessa.

Humppa Soi: Gaelic Storm: Born to be a Bachelor
Humpastalainattua:
"Girls, ye’ll never catch me,
Stayin’ single, is the plan
Born to be a Bachelor"

Poikamiesten yö

2008-08-09T23:47:00.002+03:00

Vaasassa oli torstai iltana Taiteiden yö tapahtuma. Ja minä ja toinen kerhonjäsen veljensä kanssa päätimme sitten mennä seikkailemaan sinne. Itse aloitin suuren seikkailun vähän aikaisemmin. Torilla oli niin hurjasti ihmisiä, että päätin sitten häipyä muualle ja lähdin käymään museossa. Se oli hieno paikka, oli haarniska, vanhoja rahoja, täytettyjä eläimiä ja kaikenlaista muuta mielenkiintoista. Vanhat hääasut osasto tosin ei ollut kovinkaan lähellä sydäntä. Tämän jälkeen eksyin sitten modernin taiteen museoon. Oli se modernia. Pari hienoa teosta siellä oli muut tahtoivat mennä vähän yli. Pian tämän jälkeen ilmaantuivatkin sitten poikamiehet. Seikkaillimme rannassa ja kuuntelimme jotain musiikkia ja sitten seikkailimme lisää torilla. Kävimme myös katsastamassa paikallisen grillin. Vähän aikaa menoa katottua päätimme lähteä tänne poikamiesboksiini grillailemaan ja saunomaan. Siinähän ilta sitten kuluikin rattoisasti ja poikamiehisesti. Jotain yhden jälkeen sitten pääsin nukkumaan ja seuraavana aamuna tietenkin takaisin töihin.

Tuolla taiteiden yössä oli älyttömän paljon ihmisiä. Ei uskoisi, että tuollainen tapahtuma vetää noin paljon porukkaa. Vaikkakin porukkaa oli noin paljon niin ei meille tietenkään mitään säpinöitä ollut. Ei edes neljäosasäpinääkään. Muutaman työkaveria vain morjestin.

Poikamiehiä ollaan vuodenajoista riippumatta...

2008-07-30T19:03:00.002+03:00

Kesä alkaa kääntyä kohti viimeistä rutistustaan samoin kuin kesäheilojen metsästäminenkin. Itseni puolesta voin kuitenkin sanoa että metsästämättä jäi tänäkin vuonna. Melkolailla säpinättömissä merkeissä ollaan menty koko kesä. Naispuolisiin kavereihin olen ollut yhteyksissä virtuaalisesti samaan tapaan kuin ennen kesää ja varmasti kesän jälkeenkin, mutta vaikka tämä minulta varmaan viekin kesän poikamies tittelin, niin mitään poikamiehisyyttäni vaarantavaa ei ole havaittavissa.

Näiden perinteisten säpinöiden lisäksi olen kerran puhunut naiselle livenä koko kesän aikana. Kyseessä oli eräs opistoaikainen ystäväni ja paikkana saarijärven surullisne kuuluisa "lerssipatsas". Jo paikasta voi päätellä ettei kyseessä ollut kovinkaan kiihkeä tapaaminen. Toinen live säpinä sattui keskellä yötä Karstulan keskustassa kun olin siellä kävelyllä. Joku täysin tuntematon random-nainen nosti minulle kättä kun ajoi ohi autolla. Varmaan luuli joksikin toiseksi, tai sitten kyseinen oli tarkoitettu vittuiluksi... Veikkaan jälkimmäistä.

Tässäpä olikin sitten koko kesän säpinät. Se meni oikeastaan niin kuin kuvittelinkin, oikeastaan vielä paremminkin jos tarkemmin miettii. Eli ei sitä turhaan ole tähän kerhoon päästy. Ja vaikka se tällä hetkellä näyttääkin siltä että olisin häviämässä kesän poikamies tittelin AC/DC:lle, niin kannattaa kuitenkin katsoa kisa loppuun. AC/DC:llä kun tunnetusti on tapana ryssiä viime metrillä...

Lopuksi vielä pari sanaa tulevasta. Jos ajatellaan teorian tasolla niin minulla on kaksi vaaran paikkaa tulossa. Toinen on Mikkelissä sijaitsema Jurassic Rock ja toinen on uuteen kouluun lähtö elokuun lopussa (Kyseinen koulu on Tornion ammattikorkea ja Medianomiksi kouluttautuminen jos ketään sattuu kiinostamaan). Ja pakkohan se on myöntää että Kesäfestarit ja uudet koulut ovat aika pahoja paikkoja epävarmoille poikamiehille. Mutta onneksi minä olenkin Itsevarma poikamies.

Päässä soi: Zen Cafe: Tämä on syksy (Soi WILLEN mankasta)

Päästä antisäpinöity: "Nojailen puistossa penkkiä vasten naisia katsellen. Nuohan on jurrissa. Pitäisi uskaltaa sanoa niille moi. Vaatteista päätellen nekin on koulussa. Missähän koulussa. Toinen mua katsoo. Sen kaveri nauraa. Nousen ja lähden pois."

Pieni kesäinen runo

2008-07-28T21:06:00.002+03:00

Pihalla on niin hurjaa
on hellettä ja aurinkoa
ilvekset vallanneet ovat
kaupunkien kadut ja pihat
ainoastaan hullu olisi
mies joka nytten
istuisi neljän seinän sisällä
ehkäpä tälläinen on
surullisen yksinäinen poikamies

Ikää tuli lisää, naisia ei

2008-07-24T20:46:00.003+03:00

Niin se kesä vaan kääntyy tyylikkäästi pikkuhiljaa syksyn puolelle. Kyllä suomen kesä on vaan lyhyt mutta kylmä. Toisaalta parempi vaan mitä kylmempi kun siitä ei kuitenkaan kerkeä nauttia. Tai kyllähän sitten voisi olla lämmintä kun minulla on seuraava kunnon kesäloma, joka voi olla jo 2012.

No se siitä, mennäänhän seuraavaksi minun tämän kesän säpinöihin. .Eli siinä ne oli, pelkkää tyhjää.

No okei, tämän kesän pahin säpinä tuli serkkuni häissä kun jouduin poislähtiessä halaamaan morsianta. Johdan pystikisaakin aivan ylivoimaisesti. Vaikka esim. Manninen väittää ettei sillä ole ollut koko kesänä säpinää niin kyllä se on varmaan ainakin kerran mesettänyt ja puhunut naisen kanssa puhelimessa. On se sellainen vonkamies. Tarkemmin mietittynä olen itsekkin kerran mesettänyt naisen kanssa tänä kesänä, pitäisi varmaan skarpata.

Ja kuten Pikvi kerkesi jo tuossa mainostamaan niin eilen pyörähti mittariin taas yksi vuosi lisää poikamiehenä. Ainakin kaksi kertaa saman verran on poikamiesvuosia edessä.

Aloitimme Matin kanssa eilen myös uuden ja ihmeellisen urheilulajin harrastamisen. Kävimme nimittäin pelaamassa tennistä. Loppuvaiheessa joku alan harrastaja olisi jo saattanut tunnistaa että pelaamme tennistä, vaikka peli näyttikin enemmän pesäpallolta. Palloja ei sentään hukkunut kuin yksi.

Ensiviikonloppuna on Seinäjoella menoa ja meininkiä. Siellä olisi nimittäin jälleen perinteiset Seinäjoen vauhtiajot. Kaksi päivää hienon katuradan varressa katselemassa erilaisia autoluokkia. On vauhtia ja vaarallisia tilanteita, komeita autoa ja kuminkäryä. Kyllä tätä on odotettu taas pitkään ja hartaasti viime vuodesta...Niin ja tullaan odottamaan ainakin ensivuoteen sillä minähän olen viikonlopun töissä, tietysti.

Että semmosta tilitystä tälläkertaa, ei muuta kuin synkkää syksyä vaan kaikille.

Onnea AC/DC!!!!!!

2008-07-23T16:42:00.002+03:00

Tänään on siis ac/dc:n syntymäpäivä ja ajattilin onnitella näin runon muodossa:

Taas on vuosi poikamiehenä takana
ja onnitella on ollut tapana.
Säpinöitä ollut sinulla on vähän,
mutta pysti on tulossa suuntaan tähän.

Aina olet kerhoon palannut,
vaikka jäähyllä joskus ravannut.
Ei kerho hylkää tuollaista,
jolla ei ole yhtään naista.

Kohta kouluun sinun täytyy palata
ja säpinöitä meiltä salata.
Sieltä isket varmaan naisen herkun
ja muutat pois luota serkun.

Ei ulkomailla liho, siellä viisastuu

2008-07-20T21:25:00.003+03:00

Nyt on 11 päivän euroopan reissu tullut heitettyä. Reissu meni hyvin, minua ei ryöstetty tai hakattu ja ennen kaikkea pysyin poikamiehenä koko reissun ajan.

Matka alkoi tasan kaksi viikkoa sitten ilmajoelta linja-autolla. Ei sitä silloin vielä osannut kuvitella miten kyseinen bussin penkki tulisi tutuksi matkan aikana. Vaikka linja-autossa olikin tunnelmaa, niin kyllä se autossa istuminen vaan alkoi puuduttamaan. Ensimmäinen yö meni turun ja tukholman välisellä laivalla ja sen jäkeen ruotsin läpi kööppenhaminaan. Muita yö paikkojamme oli Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, luxemburgissa ja takaisin saksan, tanskan ja laivalla vietetyn yön jälkeen.

Reissun aikana kävimme tutustumassa erilaisiin paikkoihin. isolle lypsykarjatilalle, hevosen lypsy tilalle, europarlamenttiin, heinekenin olutpanimolle, viinitilalle, shappanjatilalle ja massikan ja lemkenin tehtaalle. Niin ja tietenkin pariisissa käytiin katsomassa ne pakolliset nähtävyydet, kuten eiffeltorni, riemukaari ja mitä kaikkia niitä nyt oli.

No teitä varmaan kiinnostaa kuinka paljon minulla sitten oli säpinää.......Ei varmaan tullut yllätyksenä, että niitä ei kauheasti ollut. Saksassa eräs nuori nainen lähti näyttämään minulle ja kaverilleni tietä keskustaan, mutta ei siitäkään varsinaisesti minulle voi säpinää laskea koska minä vain keskityin kuuntelemaan ja kaverini hoiti puhumisen. Pariisissa hotellilla juteltiin kolmelle espanjalaiselle ja parille englantilaiselle naiselle. Taas kyllä homma meni aika lailla samalla kaavalla. Ei oikein juttu luistanut, etenkään noin englanniksi. Luxenburgissa eräät naiset viittoilivat meitä mukaan hotellin vieressä olevan baarin allas bileisiin, mutta eihän me sinne menty. Pahimmat säpinät olivat paluumatkalla laivalla kun tanssin valssia erään meidänluokan tytön kanssa ja muutaman muunkin kanssa tanssin discossa. Siinä kai ne oleellisimmat säpinät oli......En minä turhaan tämän kerhon puheenjohtaja ole.

Ps. otsikko oli lainattu Kyösti Virrankoskelta.

Olen minä vaan hyvä poikamies

2008-07-15T16:15:00.003+03:00

Kyllä minä sitten olen vaan hyvä poikamies. Kesä kuluu ilman säpinän säpinää ja mikäs siinä on kuluessa kun on vaan niin uskomattoman täydellinen poikamies. Siinäpä ne tärkeimmät kuulumiset...

Päässä soi: Ajatukset

Päästä lainattu: "Kyllä minä olen vaan hyvä poikamies"

Elisa tekee sen helpoksi

2008-07-13T20:32:00.002+03:00

Vihdoinkin olen saanut netin toimimaan täällä poikamiesboksissani, jossa vietimme eilen oikein railakkaat tuparitkin. Siellä oli kyllä kaikkea, mutta pääasiassa kumminkin grillaamista. Mutta kauhukseni huomasin, että tuparit eivät olleetkaan niin poikamiehiset mitä olisi voinut olettaa. Paikalla oli 4 poikamiestä, 2 ukkomiestä ja 3 naista. 2 naisista oli ukkomiesten heiloja ja yksi oli ukkomiehen pikkusisko. Grillaamisen lisäki tupareissa oli saunomista ja singstarsin peluuta ja vanhojen "hyvien" aikojen muistelua. Illella kävimme katsomassa miltä Vaasan yöelämä näytti. No sateiselta se näytti joten piipahdimme vain kahvilla ABC:llä.

Mitäs muuta on täällä tapahtunut sitten viime kirjoitusten. No tämän kämpän sain ja töissä olen käynyt. Siinä on oikeastan kaikki mitä täällä on tapahtunut eli poikamiehisesti on mennyt mitenkäs muutenkaan.

ps. siis olisihan se pitänyt arvata jos ottaa netti-liittymän liikkestä jolla on naisen nimi niin se ei voi ilman hirveetä säätöä toimia.

Hiljaista on blogilla

2008-07-02T12:20:00.001+03:00

Säpinöikö poikamiehet vai miksi täällä on niin hiljaista? No tosiasiassa suurin osa on joko töissä tai muuten netin äärestä poissa. Täytyy kai itse kertoa sitten omista kesäseikkailuistani.

Aivan niin poikamiehisesti tämä kesä ei ole mennyt kuin aluksi odotin mutta mitään todellista uhkaa ei onneksi ole ollut. Olen nimittäin käynyt näkötornissa kahden naisen kanssa ja heti muutaman päivän jälkeen siitä pelannut mölkkyä kahden naisen kanssa (eri naisten joiden kanssa tornissa kävin). Kuulostaa kyllä paperilla vaarallisemmalta kuin mitä oikeasti oli. Ihan reilusti poikamiehenä säilyin kummaltakin retkeltä.

Sitten vielä hirveämpi uutinen. Pahoittelen jo etukäteen. Minulle tuli heikko hetki ja meni hermot lettiini. Menin sitten parturissa käymään. Tiedän että lupasin etten leikkaa hiuksiani ennen kuin minulla on nainen mutta nyt jouduin syömään sanani. Tiedän etten voi tällä touhulla helposti luottamusta kerholta saada mutta eikö pääasia kuitenkin ole se että olen pysynyt poikamiehenä? Tarkoituksenikin oli vain siistiä hieman mutta homma karkasi käsistä. Ei poikamies pysty siinä mitään jos nätti parturityttö alkaa leikkaamaan ja kyselee että vieläkö leikataan. Sitä vaan mutisee että: "joo, vielä jos vähän" ja niinhän siinä käy että kun siitä parturitytön lumoista poikamies pääsee pois niin hiukset on lyhentyneet radikaalisti. Ei siinä enää itkut auta. Jos jotain positiivista tästä pitäisi keksiä niin nyt en ainakaan hiuksilla naisia lumoa. Naisethan kiinnostuu joko kaljuista tai sitten pitkätukista, tai jotkut väittää että kiharatkin vetoaa naisiin. Nyt minun letti ei ole mitään noista joten tämän pitäisi nyt toimia ja karkottaa loputkin säpinät minulta. Sodassa ja poikamiehisyydessä on kaikki keinot sallittuja.

Ollaan me vaan komeita...

2008-06-18T21:46:00.003+03:00

On se kumma ettei näin komeille kolleille löydy ottajia!

Kärnä 08 <-

2008-06-16T08:37:00.003+03:00

Eli taas olisi tämänvuotinen Kärnäily takanapäin ja olo on jälleen aika helpottunut. Emme tappaneet toisiamme (emmekä edes itseämme) tälläkään kertaa. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan (se olisikin uutta tältä blogilta) niin oli jopa hauskaa ja tuntui jopa siltä että virtaa olisi riittänyt vielä pitemmäksikin aikaa. Ilmassa on havaittavissa maailmanlopun meininki, ei voi muuta sanoa...

Mitään karuahan ei tälläkään kertaa tapahtunut. Kärnään lähtö viivästyi Willeltä, Matilta ja minulta niin paljon että retkikuntamme ainoa ukkomies joutui viettämään monta tuntia yksinään kärnässä. Periaateessa tämä oli vain oikeutettua sillä hyväkkäältä oli jäänyt viimevuoden sessiot väliin. Siellä se sitten makkaraa paisteli kun viimein saavuimme paikalle.

Sitä ennen olimme pyörähtäneet viitasaaren ABC!:llä hakemassa murkinaa ja herättämässä hilpeyttä yhtenevillä kerhopaidoilla ja lippiksillä. On se kuosi vaan komea. Aivan kuin uniformu. Kyllä siinä kelpaa tyttösille vilkutella (Ohikiitävästä autosta tietenkin. Ei sitä nyt jalkaisin uskalla. On niin huono kunto ettei kuitenkaan kerkeäisi suojaan polttopulloilta ja tulikuumilta hiilihangoilta).

Mutta palataksemme Kärnään. Siellä siis olimme kaikki muut paitsi Pikvi ja koska olemme niin reiluja kanssakerholaisiamme kohtaan (Pakko kai sitä on valehdellakin että pysyy vaaka tasapainossa) päätimme mennä häntä vastaan ison tien varteen. Varmistaaksemme ettei Pikvi vaan ajaisi ohi, valmistimme plakaatin, jossa kukoisti otsikon muotoinen teksti. Normaali-ihmiselle kyseinen plakaatti olisi varmaankin riittänyt, mutta koska kyseessä on krooninen poikamies, niin päätimme stimuloida myös kuuloaistia. Eli akustinen kitara mukaan ja tien varteen laulamaan Mikko Alatalon kantaaottavia sävellyksiä. Ennen Pikvin saapumista kerkesimme viihdyttää muita autoilijoita, mutta kukaan ei kuitenkaan pysähtynyt. Ei kai se Kärnäkään kaikkiin uppoa.

Siinä sitä sitten saunottiin ja grillailtiin loppuilta ja meno oli todella "heteroerootista" ainakin niin heteroerootista kuin se miesporukassa voi olla. Niin meni ensimmäinen päivä.

Toinen päivä pyöri enimmäkseen Willen keittiön ympärillä, josta lisää ehkä tuonnempana. Olen nimittäin jäävi puhumaan Willen kaltaisen mestarikokin kokkauskuvioista. Taiteilijoille pitää suoda se rauha mikä taiteilijoille kuuluu. Ainakin reseptiä varmaan pukkaa Ultimuksen omalle blogille lähipäivien/viikojen/kuukausien aikana. Sinne vaan ja rohkeasti kokeilemaan...

Sitten siinä oli sitä perus settiä: Mikko Alataloa, "näsäkännejä" ja mölkkyä munasillaan. Kaikkea sitä mitä normaalit n. 20:set vapaat sinkkumiehet ei tee lauantai-iltaisin. Niin meni toinen päivä.

Kolmas päivä oli nopee. Pikaisen siivouksen ja ex-jäsenen pahoinpitelemisen jälkeen hyvästelimme Kärnän taas vuodeksi ja suuntasimme scan-burgeriin, jossa oli todella hyvä palvelu. Onhan se mukavaa että viiden hampurilaisaterian ostaneille tuodaan seitsemät ranskalaiset.

Loppuun vielä lause joka kiteyttää kaiken: Kärnässä oli kyllä kaikkee...

Päässä soi: Tarot: Kyösti

Päästä lainattua: "En tunne tuskaa, Mirri naukuu"

"...Tai työ menee kaiken edelle"

2008-06-11T12:46:00.003+03:00

Kirjoitetaanpas jotain minun poikamieskesästä tänne. Noh, säpinöitähän ei ole ollut yhtään. Pahin säpinä tällekesälle on varmaan se kun kerran mesetin naisen kanssa 10 minuuttia. En ole käynyt koko kesänä missään ihmisten ilmoilla, olen käynyt ainoastaan töissä ja kalalla.

Viimeviikolla suunnittelin kovasti lähtöä riihimäen erämessuille. Mutta kuinkas kävikään, perjaintaina iltapäivästä pomo kysyi olenko suunnitellut mitään viikonlopuksi, vastasin tietenkin että en. Sitten hän kysyi tulenko viikonlopuksi töihin, €urot silmissä kiiluen vastasin että "kyllä". Että se niistä erämessuista.

Ensiviikonlopun kärnää olemme suunnitelleet jo pidemmän aikaa. Oikeastaan jo talvesta asti. Noh, eilen kun paiskin hommia niin selän takaa kuului ääni "Tuleeko pojat viikonlopuksi töihin?" Naps, ja taas €urot silmissä vastasin ennen kuin kerkesin ajattelemaan yhtään mitään että "Kyllä minä tulen ainakin." Että se siitä kärnästä.

Parempi on olla aina suunnittelematta yhtään mitään. No enköhän osaa ainakin juhannuksesta nauttia kun on 18 päivän työputki takana.

Päässä jytää: Martti Servo - Viikonloppu
"On viikonloppu eessä taas..."

Miten tässä näin pääsi käymään?

2008-06-10T20:09:00.003+03:00

Tuossa viime jutussani uhosin sitä miten erosin Pohjanmaan kanssa. No missäs sitä nyt ollaan, Mustasaaressa kirjoitamassa juttua blogille. Aloitin tänään työt Vaasassa joten Etelä-Pohjanmaa vaihtui sitten Pohjanmaan maakuntaan. Kunhan saan täältä oman asunnon niin siellä sitten vietetään niin poikamiehisiä tupareita ettei Vaasa ole ikinä sellaisia nähnyt.

Säpinöitähän ei ole ollut eikä edes näkynyt ties kuinka pitkään aikaan, oisinkohan kymmenen vuotta sitten sellaisesta kuullut puhuttavan. Ja Pohjanmaa on todettu turvalliseksi paikaksi poikamiehelle joten kerhon ei kannata olla minusta huolissaan.

Äänet on annettu

2008-06-01T22:14:00.002+03:00

Nyt on äänestys ohitse. Kesän kovimmaksi poikamieheksi veikattiin siis minua 64 äänellä. Kiitos tästä. Ehkä hieman yllättävä äänivyöry. Ehkä se johtuu siitä että olen oikeasti niin säälittävä että minun odotetaan viettävän kesän yksinäidyyssä neljän seinän sisällä. Toiseksi kiri Matti 12 äänellä. Kolmantena Emeritus 9 äänellä. Neljäntenä AC/DC (6 ääntä) ja yhden äänen päässä Manninen (5 ääntä). Pikvikin sai kolme ääntä mutta VPM-07 ei saanut yhtään. Ei kovin vahvoilla taida mies olla. No joka tapauksessa tämä on vain veikkaus. Todellisuuden näemme kun kesä on ohitse. Itse voin luvata yrittäväni kaiken etten pettäisi äänestäjiäni.

Kesän ensimmäiset säpinät

2008-05-30T11:01:00.003+03:00

Vielä on tämä ja huominen päivä äänestystä jäljellä. Saa pojat kyllä kovasti kiriä jos minut meinaavat ohittaaa.

Mutta sitten pitkästä aikaa säpinöiden selvittelyä. Eilen kävin työpaikan kevätjuhlissa. Ei siellä säpinöimättä selvitty. Alku meni hyvin. Ensimmäiseen tuntiin en puhunut yhdellekään naiselle. Sitten yksi nätti tyttö väkisin yritti saada keskustelua aikaan minun ja toisen tytön kanssa. Se jäi aika lyhyeen mutta kuitenkin pari sanaa kummallekin tytölle sanoin. Ajattelin että tässä kaikki illat säpinät mutta mitä vielä. Eksyin jotenkin kolmen kauniin naisen (ja yhden miehen) seuraan ja jopa juttelin niille. Mies siitä katosi ja huomasin olevani yksin kolmen naisen kanssa. Mitään vakavaa ei onneksi sattunut. Loppuillasta paransin tapani ja jauhoin erittäin tyhmiä keskusteluja jonkun äijän kanssa. Heitin vielä jotain pientä parille muullekin naiselle mutta siinä kaikki. Neljälle juttelemalleni naiselle tosin taisin jopa esitellä itseni. He kun tietenkin ensiksi esittelivät itsensä. En kyllä enää taida muistaa nimiä.

Tämä oli kuitenkin vielä toukokuuta joten kesän poikamies kisaan tämä ei vaikuta. Pahoittelen kuitenkin käytöstäni. Ei poikamiehen pitäisi noin helposti pystyä puhumaan naisten kanssa.

Niin loppui poikamiesvuodet Pohjanmaalla.

2008-05-21T13:38:00.002+03:00

Nyt se on ohite. Tässä olen muuttoa tekemässä ja kohta alkaa vieläkin poikamiehisempi elämä Keski-Suomessa ja sen jälkeen sitten jossain, toivon mukaan. Hyvin poikamiehisesti tämä elämä täällä Pohjanmaalla meni. Säpinöistä ei ollut juurikaan tietoa. Varsinkin tämä Etelä-Pohjanmaa on erittäin hyvä paikka poikamiehelle ja kuten olen varmaan aikaisemminkin sanonut niin se johtuu ihan siitä että miehet ovat täällä niin täyrellisiä ettei niiden kanssa voi kilpailla ja naisille ei kelpaa kuin paras niin väkisinkin krooninen poikamies pysyy poikamiehenä.

Kiitos näistä vuosista Pohjanmaa, ehkä me vielä kohtaamme.

Kuka kesän kovin poikamies?

2008-05-21T10:25:00.004+03:00

Nyt veikkaukset pystyyn. Kesän 2008 poikamies. Kuka meistä viettää siis poikamiehisimmän kesän? Kenellä on vähiten säpinää? Äänestää voitte sivupalkissa ja äänestys aikaa on toukokuun loppuun. Kesäksi lasketaan aikaväli 1.6.-31.7. Sitä ennen ja sen jälkeen tapahtuneita säpinöitä ei siis huomioida tässä kisassa. Kisassa on mukana myös jäähyllä olijat VPM-07 ja Emeritus, sekä minä vaikken täysijäsen vielä olekaan. Voitte myös kommentilla heittää listaa siitä kenellä on vähiten ja kenellä eniten säpinää, mutta muistakaahan silti käydä tuota sivupalkkia klikkaamassa. Ei muuta kuin äänestämään. Katsotaan sitten kesän loputtua miten oikeaan olette veikanneet.

Jos ei heilaa kesällä, niin pysti uutenavuotena: Mannisen kesähyvästit Poikamiesveljille ja lukijoille

2008-05-20T00:01:00.006+03:00

Kesää ja pystiä kohti ollaan menossa vahvasti. Tuttuun tapaan minä vietän kesäni ilman nettiyhteyttä (tosin tänävuonna se ei paljon ole tähän blogiin vaikuttanut kun ei ole tullut mitään kirjoitettua. Anteeksi siitä) kuten myös ilman minkäänlaista kesäheilaa ja/tai säpinää. Johtuen yksinkertaisesti siitä että minä vain satun olemaan niin helvetin hyvä poikamies. Välillä itseänikin oikein hirvittää miten taitava olenkaan tässä lajissa. Eikä minun edes tarvitse yrittää vältellä naisia, olen vaan normaalisti, niin naiset kyllä hoitavat sen välttelyn. Voisitte antaa pystin jo käytännössä minulle, koska tälläisen poikameiskesän jälkeen teistä ei ole mitään vastusta. Tuleva kesä tulee olemaan niin täydellinen poikamiessuoritus että sitä tullaan muistelemaan vielä pitkään kerhon historiassa. No perkele! Se saa jopa oman luvun "Mannisne poikamieskesä 2008: Kun yksinäisyys oli runoutta". Kun sanakirjoist atehdään uusia painoksia niin tulette löytämään minun kuvani kohdasta "yksinäisyys", se kuva tullaan ottamaan tänä kesänä.... (On helppoa oll aitsevarm akun tietää totuuden) Teille muille minä toivotan oikein säpinärikasta kesää. Tulkoon lämpö muualtakin kuin auringosta.

Avatkaa sanaiset arkkunne

2008-05-14T22:24:00.002+03:00

En ole blogivastaavana vieläkään saanut mitään aikaan. Sekin tosin voi vaikuttaa kun minulla ei ole oikeuksia muokata tätä blogia. Kysynkin tässä nyt teiltä rakkaat lukijat muutaman blogia koskevan kysymyksen. Olisin kiitollinen jos vastaisitte. Tosin ei teitä kyllä taida montaa olla.

1. Onko blogin ulkoasu hyvä?
2. Mitä blogille kaivattaisiin lisää?
3. Onko blogin päivitytahti hyvä?
4. Pitäisikö blogin keskittyä enemmän jäsenien "säpinöiden" tilittämiseen?
5. Mitä mieltä kolumneista?
6. Entäs runoista?
7. Jotain muuta?

Laitetaanko kolumnit ja runot kesätauolle?

2008-05-10T10:51:00.002+03:00

Eli pitäisikö meidän pitää pieni tauko noiden kolumnien ja runojen suhteen kesän ajan kun näyttää siltä ettei monikaan tahdo muistaa/ei kiinnosta kirjoittaa niitä enää ajallaan tai ollenkaan. Nyt on jo lauantai eikä Keskiviikkokolumnia tai Runotorstaita ole näkynyt. Jos vaikka sillä saataisiin uutta intoa tähän touhuun. Tai voitaisiin vaihtoehtoisesti keksiä jotain uutta juttua tänne kun hiljaista on ollut blogilla.

Blogivastaava

2008-05-04T22:35:00.001+03:00

Minut ylennettiin viime kokouksessa kerhon blogivastaavaksi. Kuulemma minä muka blogimaailmassa eniten aikaani viettelisin. Voihan siinä jotain perää ollakin. Viikon tässä kuitenkin vietän hiljaiseloa mutta yritän kehitellä kaikkea uutta ja ihmeellistä millä tätä blogia voisi parannella. Ehdotuksia saa antaa.

Kiitos pojat tästä tittelistä. Vielä reilu puoli vuotta niin olen jo kerhossa vai mitä?

Aatteen palo

2008-05-02T10:51:00.003+03:00

On vahva poikamiehisyyteni
ei sitä horjuta mikään
kerhossa toimin palavin mielin
ja pystistä unelmoin

Poikamiehisyyttäni toisille uhoan
kerron kuinka vahvasti kerhossa pysyn
miten ei säpinöitä näy tai kuulu
koska ei sellaiset minuun tartu

On kerhoretket ja Kärnät
suunnitelmissa minun
yhteiset grilli-illat
päivän säpinättömän kruunaa

Aatettani ukkomiehille julistan
kerron kuinka elämä poikamiehen
on helppoa ja vaivatonta
kun vapaa on kuin taivaan lintu

Mutta jos kohdalle
osuupi tyttö nätti
niin nopeasti unohtuu
kerho poikamiesten

Aihe tuolta Runotorstai

ps. unohtui sitten eilen kirjoittaa runo tää
niin tänään sen nopeasti teen

Vaikuttaako auton omistaminen säpinöiden määrään?

2008-05-01T02:47:00.002+03:00

Ensiksi täytyy Toivottaa kaikille blogimme lukijoille HAUSKAA VAPPUA. Taas tuli kolumni vähän myöhässä, enkä edes yritä selittää miksi. Mutta itse aiheeseen:

Varmasti auton omistaminen ainakin näin maaseudulla vaikuttaa hiukan säpinöiden määrään. Täällä kun oma, vanhempien tai kavereiden auto on ainut järkevä tapa lähteä etsimään edes puolikasta säpinää. Linja-autoja kulkee niin harvoin ja taksikin on niin kallis. Omalla autolla pääsee niin helposti ihmisten ilmoille. Harvemmin sitä kotona tv:tä katsellessa tulee mitään säpinöitä. Todennäköisempää se on vaikka autolla ajaessa.

Tämä teinejen suosima kylä ringin kiertely on aivan oma hieno maailmansa. Se on täällä ihan yleistä, että joku 18-20v äijä/nainen ajaa rinkiä kylällä auto täynnä porukkaa. Kavereita tapaamassa tai etsimässä itselleen suurta rakkautta. Kyllä sieltä dx corollan takapenkiltä on moni löytänyt itselleen heilan. Jopa minä joskus hurjassa nuoruudessani.....Eiku en ole.....se oli escortti. Yleensä kyllä tuli ajeltua ihan yksin pitkin kylän katuja. Ei ollut mitään teinityttöjä takapenkki täynnä. Muutama nainen saattoi olla joskus kyydissä, mutta nekin oli jotain kavereiden naisia.

Kai silläkin on väliä minkälaisen auton omistaa. Voisin kuvitella , että jos omistaisi jonkun oikein hienon urheiluauton niin olisi helpompi saada säpinöitä, kuin corollan romulla. Ei se tietenkään sitä takaa, että saa naisia jos omistaa urheiluauton, mutta helpommin naiset edes vaivautuvat vilkaisemaan kuskia. Sitä tosiasiaa, että minulla ei ole naista, ei edes millään urheiluautolla muuteta. Se nyt vaan on niin eikä sille mitään voi.

Tänään näin vapun kunniaksi tuli verestettyä vanhoja muistoja kyläringin pyörittelystä, kun kuskailin muutamaa kaveriani. Suurimman osan ajasta ajelin yksinään pitkin kylän katuja, kun ei paikallinen tanssiravintola oikein kiinnostanut. Illan ainut säpinä oli kun pyörähdin paikallisessa karaoke kuppilassa. Ovella eräs tuttu nainen taputti minua olkapäälle ja sanoi portsarille: ota tältä kaverilta tupla hinta. Kyllä oli hurjaa......

En kyllä muista kenen vuoro on ensi viikolla kirjoittaa kolumni...oliskohan mannisen.

On minussa sentään jotain poikamiehistä

2008-04-25T22:52:00.002+03:00

Aloin tuossa X:n kommenttia lukiessa miettimään tätä poikamiehisyyttäni. Myönnän että blogilla ja muutenkin netissä minun suhteellisen helppo tutustua ja keskustella naisten kanssa. Onhan tämä toki pieni uhka mutta kyllä minä live-elämässä olen poikamies. En minä uskalla helposti ottaa kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen. Baareissa en käy. Töissä joskus juttelen mutta lähinnä vain varatuille ja enemmän tietenkin enemmän miehille. Vaaratilanteita yritän välttää. Kyllä tällä menolla pysynkin poikamiehenä. Kerrottakoon vaikka yksi elävä esimerkki elämästäni.

Kävelin yksinäni Tampereen katuja kohti työpaikkaani. Asematunnelin jälkeen huomasin hyvännäköisen tytön opiskelijahaalareissa jotain kaupittelevan. Kun kävelin hänen kohdalle niin tyttö hymyillen kääntyi puoleeni, osoitti jollain ihme kapulalla ja sanoi: "Oletko huumorintajuinen?" Minä tietenkin hämmennyin ja vastasin: "En...",naurahdin päälle ja poistuin tytön luota.

Kotimainen

2008-04-25T00:09:00.003+03:00

Vanhapoika kotimainen
Ei rakasta häntä kukaan
Ei rakastunut häneen nainen
Lähti vain muiden mukaan

Mies ulkomainen kiinnosti
Ei kotimaan miestä enää muista
Etelän lämmöstä tontin osti
Ulkomaan miehellä ranteessa ruista

Suomen vanhapoika ei lannistunut
Musiikin pariin sukelsi syvään
Soitto ja laulu ei onnistunut
Keskittyi kuunteluun hyvään

Vaikka ei miehellä ole naista, ei lapsia
On löytänyt kuitenkin harrastuksen jalon
On levyjä paljon, vähän harmaita hapsia
Ja levyhyllyssä tuotanto Mikko Alatalon

Hohhoijaa. Tuli taas huonoa runoilua. Anteeksi ja kiitos aiheesta runotorstaille.

Kasa kohuja!

2008-04-23T23:18:00.003+03:00

Tällä kertaa jäsen Pystinhaltija vai mikä lie on potkittu jäähylle, jonne hän kai ilmaantuu jossain vaiheessa. Koska jäsen on halunnut olla vaitonainen niin ei aleta sen enempää spekuloimaan tapahtumalla mutta selvät syyt jäähyyn on mutta vielä ei ole kuitenkaan syytä potkia herraa ulos kerhosta. Olkoon nyt tovin jäähyllä ja katotaan myöhemmin onko tilanne muuttunut. Herra saa itse kommentoida tapahtumaa täällä mikäli haluaa.

Sitten kerhoa on kohdannut myös toinenkin kohu, jonka takia pitäisi jossain vaiheessa pitää kokousta sen suhteen olisiko syytä vaihtaa puheenjohtajaa. Tosin tämän kerhon tuntien se, että voidaan äänestää siitä, että puheenjohtaja vaihtoon tarkoittaa yleensä sitä, että puheenjohtaja vaihdetaan. Mutta tästä tulee varmaan lisätietoa sitten joskus myöhemmin.

Näköjään tämä kevät vaikuttaa kerhon toimintaan negatiivisesti.

Miksi olen kerhon paras poikamies?

2008-04-23T22:02:00.004+03:00

Tässä sitten päätettiin, että on jälleen minun vuoroni kirjoittaa kolumnia. Ei se mitään kyllähän tämä minulle käy ja aiheenkin sain vetää hatusta.

Tässä olen jonkin aikaa mietiskellyt syitä siihen miksi olen niin hyvä poikamies, kuin olen. Syitä on varmaan moniakin mutta muutamaan tärkeän seikan olen löytänyt. Ensinnäkin en ole varmaankaan sellaista tyyppiä, johon naiset ensimmäisenä ihastuisivat ja koittaisivat tehdä kaikkensa sen etään että saisivat minut. Mutta tämä ei ole mielestäni pääsyitä. Vaikka miten nykyään toitetellaan tasa-arvosta ja muusta vastaavasta. Niin on se silti nykypäivänä niin, että miehen on oltava se osapuoli joka tekee aloitteet. Veikkaisin, että nyt olemme asian ytimessä. Eli ongelmani on siinä, etten osaa tehdä mitään aloitteita. En ole mikään puheliain ihminen varsinkaan ryhmässä tai vieraampien ihmisten tai varsinkaan vieraampien naisten kanssa. Ei minulla ole pokkaa mennä jossain vaan jutustelemaan jollekin tyttöselle niitä näitä. Sitten jos joskus tulee tilanne, että olen jutustellut jonkun kanssa niitä näitä niin myöhemmin, jos näen tämän ihmisen niin olen huono enää menemään jutustelemaan uudestaan. Miten sitä voi kehenkään tutustua jollei uskalla jutella.

Sitten, jos niin käy, että tutustun paremmin johonkin tyttöseen, jopa niin paljon, että voisin sanoa häntä ystäväkseni. Niin se juttu jää sille tasolle, koska olen huono puhumaan tunteistani, enkä saisi tällaisessa tilanteessa aikaiseksi kysyttyä olisikohan tässä jutussa jopa ilmassa, jotain vakavampaa. Varmaankin tällaisessa tilanteessa pitäisi olla 110 prosenttisesti varma siitä, että vastaus olisi kyllä ennenkuin uskaltaisi toimia.

Ja lopuksi. Sitä pohtii, että olisiko sitä enempi säpinää, jos olisi sosiaalisempi ja rohkeammin puhelisi naisten kanssa mutta toisaalta ei tuollainen pelimiesmäinen käytös olisi minulle yhtään luontevaa. Mielestäni on tärkeää, että on oma itsensä eikä esitä mitään vai onko?

ps. Seuraavan kolumnin voisi kirjoittaa Pikvi aiheesta "Vaikuttaako auton omistaminen säpinöiden määrään"

Rappion estetiikkaa

2008-04-23T21:01:00.003+03:00

Ei ole rappiolla poikamies,
Senhän naapurin juoppokin ties.

Ei olis rappiolla hyvä olla,
Aamulla taatusti kipee ois polla.

Parempi olla vaikka täysi nolla,
Kunhan ei ole kokoajan rappiolla.

Joo-o, on siinä taas runoilua kerrakseen. Kiitos tästäkin uskomattomasta aiheesta kuuluu runotorstaille

Kuulumisia

2008-04-22T00:14:00.002+03:00

Blogin toiminta on hiipunut viime aikoina kovasti. Johtuuko se siitä että jäsenillä on niin paljon säpinää ettei ehditä tänne kirjoittelemaan? Toivottavasti ei. Muutenkin kerhon toiminta on vähän hiipunut. Kokouksia ei ole pidetty pitkään aikaan vaikka aihettakin olisi. Nyt pojat hommaan vähän reippautta. Ehdotuksia saa antaa seuraavan kokouksen ajankohdasta. Olisi korkea aika kuulla miten jäsenillä menee ja suunnitella kesän ohjelmaa. Grillikausikin pitäisi jo avata. Olemme myöhässä tänä vuonna.

Täytyy vielä mainostaa että PR-toimintaan olen koettanut hieman panostaa. Sekä Metsatöllin keikalla että Immortal Metal Festissä levitin poikamiehisyyden sanomaa kerhopaidalla. Kyllähän paita hyvin toimii. Ei paljon säpinöitä tullut. Ja hiuksetkin vaan jatkaa kasvamistaan. Kyllä minusta täysjäsen vielä tulee.

Hevimies, Pelimies

2008-04-16T22:10:00.003+03:00

Keskiviikko kolumni

Onko hevimies sama kuin pelimies? Mikä on pelimiehisyyttä? Mikä on hevimiehisyyttä? Sitä olisi tarkoitus nyt pohdiskella.

Lähdetään liikkeelle ulkonäöstä. Pelimies tuhlaa paljon rahaa ulkonäköön. Ostaa muotivaatteita. Pitää huolta ulkonäöstään kaiken maailman rasvoilla ja hajusteilla. Hoitaa hiuksiaan. Käy ehkä kampaajalla.
Hevimieskin tuhlaa paljon rahaa ulkonäköön. Ostaa bändivaatteita. Nahkatakkeja, niittejä, ketjuja. Pitää huolta ulkonäöstään sen verran että näyttää uskottavalta hevarilta. Hoitaa pitkiä hiuksiaan. Mummot pelkäävät hevimiestä kun sellaisen kadulla näkevät.

Hevimiehet liikkuvat yleensä pieninä ryhminä. Pelimiehet liikkuvat ehkä enemmän yksin tai ainakin pelimiehet pitävät siitä huolen että vaikka ryhmässä olisikin niin ei uppoaisi massaan.
Hevimiehet ovat yleensä ottaen vilkkaita ja reippaita ihmisiä jotka tosin uppoutuvat niin syvästi omaan maailmaan että siihen on vaikea päästä sisälle. Ainakin naisten. Pelimiehet taas ovat seurallisia ja helposti lähestyttäviä. Ainakin naisten. Jos pelimies haluaa niin.

Pelimiehelle ei kelpaa kuka tahansa nainen vaan ainoastaan paras. Ulkonäöllisesti. Hevimiehelle ei myöskään kelpaa kuka tahansa nainen mutta siinä ulkonäköä tärkeämpää on se mistä musiikista nainen tykkää. Eihän siitä tule mitään jos nainen kuuntelee jotain Anna Abreuta tai Lauri Tähkää. Joskus sekin voi olla liikaa jos hevimies kuuntelee Metallicaa ja nainen kehuisi Megadethia. Hevimies on tarkka kun on kyse musiikkimausta.

Kun pelimies käy naisen kanssa romanttisella illallisella Amarillossa niin hevimies vie naisensa keikan jälkeen grillille. Kun pelimies lausuu runoja kynttilän valossa kalliissa yksiössään niin hevimies soittaa Yngwie Malmsteenin sooloja likaisella treenikämpällä.

Voiko hevimies sitten olla pelimies? Minusta ei. Hevimies ei käy baareissa sen takia että iskisi seuraavaksi yöksi naisen lämmittämään leveää jenkkisänkyä kanssaan. Hevimies käy baareissa musiikin takia. Tai sitten kaveriporukassa väittelemässä musiikista. Naiset eivät yksinkertaisesti kuulu hevimiesten maailmaan. Ellei kyseessä ole hevinainen. Mutta silloinkin nainen on kuin kaveri jonka kanssa käydään keikoilla ja väitellään musiikista.

Ei tässä nyt päästy puusta pitemmälle. Mistä minä tietäisin onko hevimies pelimies ja voiko pelimies olla hevimies. En ole pelimies. En ole hevimies. Olen poikamies.

Vetää kaikista ovista

2008-04-10T22:00:00.008+03:00

On ovi auki,
kauan, niin kauan.

Vihdoin saapuu joku
joka laittaa oven kiinni.

Viipyy hetkisen aikaa,
kunnes löytää uuden oven.

avaa sen, poistuu ja jättää sen auki.
saapuuko koskaan ketään sulkemaan sitä?

Olipas taas aiheen laittanut tuonne runotorstai sivulle. Otsikko oli Eeva joenpellon vetää kaikista ovista kirjasta. Näin ala-asteella muutaman romaanin lukeneelle ei mikään noista kolmesta kirjavaihtoehdoista ollut erityisen tuttu.

Pokerisäännöt sovellettuna naisten iskemiseen.

2008-04-08T23:51:00.008+03:00

Keskiviikko kolumni

Että tällainen aihe tälläkertaa. Noh, täytyy koittaa saada kirjoitetuksi hieman kattavampi kolumni kuin edellisestä laihdutuskolumnista. Ihan aluksi laitan linkin jotta tekstin sisältö avautuisi paremmin lukijoille. Pokerin säännöt sekä pokerin yleiset termit. Ja sovellan tässä tekstissä texas hold em –pelin sääntöjä teerenpelin sääntöihin.

Pokerilla ja naisten iskemisellä on tarkemmin ajateltuna yllättävänkin paljon yhteistä. Henkilö, joka ei ole ikinä pelannut pokeria tai on ehkä pelannut muutaman kerran, pitää pokeria täysin tuuri pelinä. Samoin henkilö, joka ei ole ikinä yrittänyt saada naista, tai on ehkä joskus sattumalta saanut naista, pitää teerenpeliä täysin tuuripelinä.

Mutta kun asiaa katsotaan tilastojen valossa niin huomataan että eihän kumpikaan peleistä voi olla millään tuuripeli. Vai voiko mitenkään olla mahdollista että maailman arvostetuimman pokeriturnauksen 9-hengen finaalipöydässä notkuvat pelkällä tuurilla aina samat pelaajat (esim. Phil Hellmuth, Doyle Brunson) vaikka alussa pelaajia saattoi olla tuhansia? Voiko mitenkään olla mahdollista että samat miehet (Esim. Vesa Keskinen, Ilkka Kanerva) pokaavat tuurilla aina parhaimmat naiset vaikka näitä naisia vonkaa todella monet komeammatkin miehet?

Mutta toki kummassakin näistä peleistä tarvitaan aina myös tuuria. Et voi voittaa pokeripeliä jos saat aina huonoja kortteja tai vähintäänkin muilla on paremmat kortit. Etkä voi iskeä baarista naista jos baarissa ei ole naisia tai vähintään kaikilla baarissa olevilla naisilla on omat miehet mukana. Eli kun pokerissa saat hyvän käden, tarvitset siihen tuuria. Mutta saavuttaaksesi maksimaaliset voitot hyvällä kädellä, on sinulla oltava taitoa. Ja että baariin saapuu hyvännäköinen vapaa nainen, tarvitset siihen tuuria. Mutta saadaksesi naisen lähtemään juuri sinun matkaan, on sinulla oltava taitoa. Pokeripelissä voi kokenut pelaaja hävitä kurkoparilla aloittelijalle jonka vitospari muuttuu setiksi, eli kolmosiksi. Samoin voi naisen iskeä sattumalta joku säälittävä poikamies vaikka jonkun yhteisen harrastuksen avulla kun taas pelimies ei saa tätä iskettyä koska ei löydä yhteistä puheenaihetta.

Siirrytäänhän sitten itse pelien pelaamiseen. Pokerissa ei kannata pelata kuin hyviä aloituskäsiä, keskimäärin noin 10-15% kaikista jaetuista käsistä. Jos pelaat joka, niin häviät monia käsiä ja varmasti häviät enemmän kuin voitat. Kannattaa siis pelata vain käsiä joissa sinulla on hyvät todennäköisyydet voittaa potti. Samoin on asiat naisten iskemisessä. Ei sinun kannata yrittää iskeä jokaista vastaantulevaa naista, sillä varmasti saat pakit useammin kuin saat iskettyä naisen, eli kannattaa vaan yrittää iskeä naisia jotka uskot pystyväsi iskemään (ei päde kroonisilla poikamiehillä, sillä eihän sellaisia naisia olekaan jotka pystyisimme iskemään).

Pokerissa kun saat hyvän aloituskäden, on tärkeää että korotat sillä kunnolla ennen floppia ettei vastustajien, joilla on huonommat kortit, kannata maksaa ja lähteä mukaan. Näin tehdessäsi on todennäköisempää että voitat potin, eli tämä on toisinsanoen oman kätesi suojelua. Samoin on jälleen asiat naisten iskemisessä. Jos näet vaikka baarissa naisen, jonka iskemiseen luulet sinulla olevan pienet mahdollisuudet, on tärkeää että teet iskemisyrityksen selväksi kaikille ja että muut miehet luulisivat että nainen on sinusta kiinnostunut eivätkä ala itse vonkaamaan tätä. Eli ei siis riitä että isket 30 metrin päästä tälle silmää vaan sinun on mentävä vähintäänkin sanomaan sille että ”Moi, käytkö sä usein täällä?”

Kun peli jatkuu pidemmälle on sinun muutettava välillä hieman pelistrategiaasi etteivät vastustajasi osaisi liian selvästi lukea peliäsi. Pokerissa tämä meinaa sitä, että sinun kannattaa joskus korottaa huonoillakin aloituskäsillä että vastustajat luulet että sinulla on todella hyvä käsi, ja jos sinulla on esimerkiksi kädessäsi 7 ja 4, pöytään tulee 7,7,2,3,4 niin eihän kukaan voisi arvata että sinulla on täyskäsi, kun aina korottaessasi sinulla on ollut vähintään QQ. Tällaisessa tilanteessa voittaisit todella ison potin. Naisten iskemisessä sinun kannattaa kokeilla myös joskus sellaisten naisten iskemistä, joiden et usko ikinä olevan sinusta kiinnostuneita. Kun menet juttelemaan tällaiselle naiselle, muut miehet luulevat että saat pakit hyvinkin nopeasti ja luulevat että saavat myöhemmin pokattua tämän naisen itselleen. Mutta voi hyvinkin olla että sinulla ja tällä naisella synkkaakin yllättävän hyvin ja saat pokattua tämän naisen itsellesi, ja kaikki pelimiehet jäävät katsomaan ihmeissään kun jäävätkin ilman naista.

Se, mikä toimii kummassakin pelissä aina, on se että kun olet täysin varma voitostasi ja haluat maksimaalisen voiton, niin sanot vain kaksi sanaa: ”All In!”

Pahoittelen kolumnin liiallista pituutta, mutta itseasiassa tekstiä olisi tullut vielä paljon enemmänkin kun ainakin bluffaaminen ja tilttaaminen jäi pois tästä tekstistä. Mutta ensiviikolla taitaakin olla Wille taas vuorossa ja annankin hänelle aiheeksi ”Onko hevimies naistenmies?”.

Ps. Jos joku haluaa lukea lisää naisten ja pokerin yhtäläisyyksistä niin kannattaa lukea tämä

Vastaus lukijakysymyksessä esitettyyn kysymykseen.

2008-04-07T17:56:00.002+03:00

Näköjään tuolla lukijäkysymyksiä on enemmänkin kiinnitetty huomiota tuohon sloganin kohtaan, että "luopuneet toivosta sen suhteen, että voisivat joskus saada naisen." ja sitten meidän nuoreen ikäämme.

Omalla kohdallani tuo lause kuvaa olotilaani joskus, välillä tulee tosissaan siihen fiilikseen, että kohta lähestyy puolen vuosisadan ikäpyykki ja vahvasti poikamiehenä mennään, että ei tämä oikein voi tästä mihinkään muuttua, minun olisi pitänyt oppia vuosia sitten se, miten naisten kanssa tulee toimia, minulla pitäisi olla enempi itseluottamusta, pitäisi uskaltaa tehdä muuta kuin odottaa, että nainen ilmaantuisi tännä sohvalleni seurakseni. Mutta sitten taas välillä on sellainen fiilis, että ehkäpä vielä tulevaisuudessa voi tapahtua jotakin joka muuttaa nykyisen olotilani. Luulen myös, että monella muulla jäsenellämme on myös samankaltaiset fiilikset. Mutta ehkäpä jos samanlainen tilanne on viiden vuoden kuluttua niin sitten on kyllä toivosta luovuttava.

Naisjäseniä emme ota, tämä on päätetty kun perustimme kerhomme, mutta kannustamme siihen, että naiset perustaisivat itse samanlaisen kerhon, jos joku perustaa vanhapiikakerho -blogin niin kernaasti laitamme linkin siitä blogillemme.

ps. Tuomas jäähylle ei pääse ilman syytä vaikka miten haluaisi. Eikä kerhosta voi vapaaehtoisesti erota.

Mörkö

2008-04-05T22:20:00.007+03:00

Yksin kulkee
tyttö kaunis
sydänyötä kesäistä
Yksin kulkee
tumma hahmo,
kulkee hieman etäällä.

Sydämensä ääntä seuraa,
kurittaa se poloista,
Vaikka tietää entuudestaan,
ei seuraa mitään suloista

Ihmisarvon rikkinäisen
Kaivaa esiin sisältään.
Hampaatoman kammantyngän
ottaa, sitten yskittää

Tyttö kääntyy, kirkuu, huutaa,
juoksee pakoon kauhuissaan
Jälleen jätti Mörön tämän
elämäänsä yksinään

Aiha Runotorstailta

grillausta

2008-04-02T20:14:00.008+03:00

Näin kevään tullen ajattelin kirjoittaa kolumnin eräästä monelle poikamiehelle erittäin rakkaasta harrastuksesta, eli grillaamisesta.

Onnistuneeseen grillaus iltaan Ei oikeastaan vaadita, kuin jonkun näkoinen grilli/nuotio, tulta, paljon syötävää ja hyvää (tai huonoa) seuraa. Sillä onko grillattava ruoka hyvää, ei juurikaan ole merkitystä, mutta se että ruoka ei lopu kesken on varmistettava. Kaikista pahin aloittelian virhe on se että ruoka loppuu kesken. Meillä pidempään poikamiehinä asustelleilla on yleensä niin vankka kokemus grillaamisesta, että tätä virhettä tuskin pääsee tapahtumaan, vaikka Joskus voi yllättävänkin suuri osa grillaus tuotteista pudota grilliin.

Itse yleensä harvoin tulee grillattua sen takia, että olisi nälkä, eikä muutenkaan se syöminen ole se ainut asia miksi pitäisi hommaa harrastaa. Se on vaan niin hienoa istua grillin käryssä pihalla ja heittää jotain huonoa juttua. Rauhoittaa kummasti, etenkin jos on aurinko juuri laskemassa ja lämmin kesä ilta. Tietenkin voi grillata myös syksyn räntä sateessa tai keskellä talvea, mutta on se vaan kesällä hienompaa. Ainoa miinus puoli tässä harrastuksessa on se, että se ei ole välttämättä mitään kauhean terveellistä. Mutta on se vaan niin hienoa.

Pahoittelen viime viikolla väliin jäänyttä kolumnia ja tämän kirjoituksen lyhyeksi jäänyttä mittaa. Minua ei vain ole tarkoitettu kirjailijaksi

Karuinta mitä olen tehnyt naisen kanssa?

2008-03-19T22:19:00.008+02:00

Keskiviikko kolumni

Tämänkertainen kolumni tuli minulle yllätyksneä. Aihenekin sain ohimennen Matilta mesen välityksellä. Ensimmäiseksi pitänee selventää tuota "Karu" käsitettä. Se kun on saanut uudenlaisen merkityksen keskuudessamme.

Periaatteessa Karun merkitys on hankala selittää. Kaikki jotka ovat olleet sitä luomassa tietävät kyllä mistä puhutaan, mutta sen selittäminen ventovieraalle on erittäin haastavaa. Karu on jotain sellaista mikä ei kuulu asiaan. Jotain tökeröä, asiaankuulumatonta, odottamatonta ja koomista. Tuosta nyt tuskin sai mitään selvää, mutta täydentäkää vapaasti selitystä kaikki joilla on asiasta parempaa tietoa.

Mutta nyt itse asiaan. Aihe oli melko haastava, sillä kaikki "karuudet" on tullut suoritettua villiin nuoruusaikaan (Toisinsanoen opiskeluaikoinani Haapaveden Opistolla). Nykyisin olen rauhoittunut asemani arvoiseksi poikamieheksi ja muistikin on melko hutera. Jonkunlaisen listan kuitenkin yritän tässä koota. Ei missään karuusjärjestyksessä, vaan lähinnä siinä miten tulevat mieleen.

1. Naisen hampaiden peseminen.
Selitys: Juuri tälläisiä tilanteita mihin vain ajautuu. Naispuolinen ystäväni siinä pesi hampaitaan solunsa käytävässä ja herrasmiehenä päätin auttaa urakassa. Puhdasta tuli...

2. Naisen kanssa piknikillä keskellä talvea.
Selitys: Vitsailin joskus naispuolisen ystäväni kanssa että joskus mennään kyllä piknikille sen hetkisen asuntolamme taakse isolle nurmikentälle. Karua tästä tekee se että tämä tapahtuma muuttui lihaksi keskellä talvea. Siellä sitä sitten nautiskeltiin lämmintä kaakaota ja viinirypäleitä keskellä kinoksia. Vilttikin oli levitettynä mutta sekin upposi mukavasti kinokseen. Ohessa kuva selittämään tilannetta ->

3. Naiselle häviäminen räsypokassa.
Selitys: Aika selkeä ja klassinen tilanne. Puollustuksekseni voin sanoa vain että siellä oli kylmä...

4. Alushousujen lainaaminen naiselle.
Kuvasimme sitten koulumme esittelyvideota ja naispuolisen ystävämi piti kulkea kameran ohitse pelkkä pyyhe päällään. En tarkasti muista miksi, mutta jostain syystä hänellä oli pyyhkeen alla minun Nalle Puh bokserini. Aika jännä...

5. Ensi tapaamisella hirttoköyden taskusta vetäminen
Selitys: Tapasin Ystäväni naisystävän ensimmäistä kertaa ja samana päivänä olimme myös kuvanneet Dekkaria. Rekvisiittahirttoköysi oli sitten jäänyt taskuuni ja meikä veti sen sitten esiin "pitäsitkö tota" tyylisesti. Tein kuulema lähtemättömänvaikutuksen.

6. Hiipiminen keskellä yötä, ilman paitaa, nallenaamari päässä naisen sängyn luokse ja hakata patjaa hevosraipalla.
Selitys: Tämä ei kuulema ollut karua, vaan sairasta. Oltiin taas Dekkarin kuvauksissa ja... oli vähän yliväsynyt olo. Sängyssä oleillut naispuolinen ystäväni oli kuitenkin hereillä välikohtauksen sattuessa. Kuvausten edetessä kävimme myös ajelemassa Viitasaaren keskustassa ja meikällä oli jälleen Nallenaamari kasvoillani. Skeittaajatytöt naurekelivat kun heille autosta NALLE! huutoa huutelin... Vieläkö joku ihmettelee miksei minulla ole naista?

7. Paitojen heittäminen lavalle kun naiset laulaa karaokea.
Selitys: Tämänkin tein muiden mukana samoin kuin aallot ilman paitaa esityksen lopussa. Naiset olivat tuttuja, ettei siinäkään mitään sen kummempaa. Joku vieras nainen tosin otti kuvia meistä kun mekhaloimem paidattomina. Se saattaa kohottaa karuus arvoa.

8. "Naintiäänen" äänittäminen naisen kanssa.
Selitys: Jollekkin äänikurssille dubbasimme elokuvien kohtauksia ja minä ja naispuolinen ystäväni valitsimme kohtauksen jossa mies yllättää vaimonsa sängystä toisen miehen kanssa. Siihenhän sitten tarvittiin sellainen sopiva sängyn narina. Äänitetty siten että nainen sängyn alla mikin kanssa ja meikä ryskää sängyssä. Saimme kehuja työstämme...

9. Karaoken laulaminen naisen kanssa
Selitys: Alkaa mennä jo melko helpoiksi nämä. Parikin kertaa olen tätä harrastanut. Ainakin kappaleet Kevät, Kuningas Kobra ja Matkalla Alabamaan on tullut naisseurassa laulettua, jos sitä omalta osaltani laulamiseksi voi kutsua. Jokatapauksessa herkkää oli...

10. Naisen kanssa painiminen.
Selitys: Olin viettämässä erään ystäväni synttäreitä oulussa ja hirveän ryypäysillan jälkimainingeissa, tai oikeastaan krapulapäivän alussa, naispuolinen ystäväni hyökkäsi kimppuuni ja siinä sitä sitten painittiin hiukan yöpaikkamme lattialla. Meikä muistaakseen selviytyi matsin voittajaksi.

Siinäpä oli äkkimuistelulla pieni lista. Vaikka jotkut saatavat kuulostaakin näin kirjoitettuna kohtalokkailta, niin eivät ne niitä olleet. Karuihin tilanteisiin päsäemistä / joutumista auttaa se että on ainakin muutama naispuolinen ystävä.

Tälläinen kolumni tänään, seuraavasta kirjoittajast ei mitään hajua. Saataisi olla vaikka Pikvi??

Heijastuksia

2008-03-13T23:03:00.002+02:00

Istuudun paikalleni ja
nostan pääni ja katson
ympärilläni olevia kunnes
katseeni osuu silmiin vieraisiin
silmiin niin taivaan sinisiin

Katseeni voi vain heijastua
kuin valon säde peilityynestä järvestä
kuten muistakin paikallaolijoista

Mutta tällä kertaa katse
jää kiinni kuin kala verkkoon
haluaisin, että tämä hetki
kestäisi ikuisuuden pitkän

Mutta siirränkin katseeni
valon nopeudella pois sinusta
kunnes jälleen kohta
kaikki alkaa alusta

Aihe tuolta --> Runotorstai

Runo on kirjoitettu CMX:n Vainajalan vaikutuksen alaisena

Altistan itseni rakkaudelle

2008-03-12T22:23:00.004+02:00

Kyseisen tekstin olen kirjoittanut myös omalle blogilleni. Mutta koska liittyy niin paljon aiheeseen niin liitin sen myös tänne

Tämä työntäyteinen vikko on alkanut hyvin. Tänään päivä hupeni Pahoja Agentteja ja Kostajia kuunellen ja huomiselle tilasin jo lipun Sweeney Toddiin. Ehkä viikonloppuna sais oikeasti jotain aikaseks. Tai sitten ei. Kahtellaan.

Mutta nyt asiaan, tai sitten asian viereen riippuu siitä pitääkö asiallisuudesta vai asiattomuudesta. Koska ounastelen "Joni Tepon" vetävän katsojia teatteriin (Vaikka kyseessä onkin musikaali ja vaikka Depp kuinka esittäisi sekopäistä tappajaa) varata päräytin lipun ennakkoon itselleni lunastettavaksi (Nii joo se pitää tosiaan lunastaa ennakkoon tuntia ennen, eli joudun lähtemään koulusta pois jo ruokailusta...Meikästä on tullut hirveä ryökäle). Noh ryökäle tai ei eteeni tuli kuitenkin valinnan paikka. Jota ohessa oleva kaaviokuva hieman selventää =>. Leffalippuja varatessa pitää valita paikka minne haluaa perseensä parkkeerata elokuva- nautinnon ajaksi ja minun eteeni tärähti jotakuinkin tälläinen tilanne. Tosin paikkoja oli paljon enemmän ja Kyseiset rivit olivat muistaakseni 7-9. (Toisinsanoen en jaksanut piirtää paikkoja 1-6 ja 10-ties mikä) Mutta palatakseni asiaan nytpä kysynkin teiltä minne istuimelle itseni läväytin? Moni varmasti heti heittää että esimerkillisenä poikamiehenä olisin valinnut paikan tyhjältä riviltä, mutta näin ei käynyt. En valinnut myöskään reunojen paskoja paikkoja vaan iskostin itseni kaiken keskelle; kahden ihmisen väliin. Tietysti ensimmäinen ajatelmani oli että "Johnny Depp leffa ja sali on täynnä kauniita naisia, eli keskelle vaan ja nopeesti". Suoritin paikkavalinnan ja myhäilin tyytyväisenä. Sitten vasta vahvistusta tulostaessani asian todellinen laita valkeni minulle. Eihän paikkani olekkana kahden ihmisen välissä vaan kahden ihmisparin välissä... 2+2+elokuvateatteri+Johnny Depp= ensirakkauden kourissa olevia pareja tarkastamassa toistensa nielurisoja. Ja meikä siinä kaiken keskellä... Ei oo kivaa olla yksin :(

Päässä soi: Pahat Agentit: Hevipaskaa

Päästä he he hevimiehistelty: "Tytöt tykkää, pojat tykkää, naiset tykkää, miehet tykkää, ukit tykkää, mummot tykkää. Ihan paskaa, mie en tykkää"

Lista

2008-03-07T22:50:00.004+02:00

Lista käsissäni sateen lailla kaareutuu.
Lista säpinöistä eteeni avautuu.

Menneistä, ei tulevista.
Elämä on yhtä listaamista.

Kaikki täytyy ylös laittaa.
Eikä se paljon eloani haittaa.

Jos vaikka naisen kanssa juttua lyön.
Ja kenties illallisen kynttilän valossa syön.

Sen tarkkaan ylös kirjoitan.
Rehellisyyttä näin harjoitan.

Jotta joskus kerhoon pääsisin.
Ja pystin edessäni näkisin.

Sitä pystiä kovasti tavoitan.
Ja sen ikkunalaudalleni haluan.

Tässä oli tämänkertainen runo. Oli todella vaikea aihe tällä kertaa runotorstaissa. Ehkä vähän sisäpiirijuttua taas säpinöihin ja pystiin liittyen mutta toivottavasti tuosta jotain tolkkua saa. Ei oikein runosuoni nyt sykkinyt.

TOP 3 Poikamiesunet

2008-03-05T16:03:00.002+02:00

Keskiviikko kolumni

Jahaas tällainen aihe tällä kertaa tarjolla. No mistä sitten kunnon poikamies uneksiin. No ei mistään koska kun säpinät eivät häiritse unia niin poikamies saa nukuttua yönsä rauhassa. Mutta jos sitä oikeasti muistelis tähän kolme unea, jotka liittyvät jotenkin johonkin.

Sain jostakin käyttööni citymaasturin ja lähdin sillä ajelemaan kohti Viitasaarea. Matkalla minunlle soitti nainen A ja sanoi, että minun olisi oltava kokouksessa Viitasaarella. No kun saavun kokouspaikkaan niin se on jo ohite ja paikallla ovat herra J ja neiti T. Sanon T:lle, että voit tulla minunkin kyydillä koska J:n auto on jo täynnä. T on matkalla Jyväskylään, josta hän jatkaa matkaa Hesaan kahtomaan Lordia. No hän tulee kyytiini ja siihen loppuu unenikin.

Olen vierailemassa Jyväskylän yliopistolla. Menen hissiin, joka alkaa sekoilemaan. Eikä pysähdy ennenkuin painan stop-nappulaa ja sitten se menee pohjakerrokseen. Sitten menen siellä yliopistolla jutustelemaan joidenkin ihmisten kanssa ja huomaan, että siellä on mukavia ihmisiä. Samalla harmittelen sitä, että tuli käytyä jos syömässä koska yliopistolta ois saanut halvalla hyvää ruokaa.

Olen kahtomassa leffaa, jonkun tyttösen kanssa. Istun hänen vieressään. Hän hiplailee kättäni ja minä otan häntä kädestä kiinni. Tyttö sanoo silloin minulle, että on varattu ja antaa pusun otsalleni.

Nämä unethan eivät liity mitenkään minun eläämääni. En ole ikinä ajanut citymaasturia, saati käynyt kokouksessa Viitasaarella, en ole ikinä edes kuskannut naista niin että olisimme kahden, en ole ikinä käynyt Jyväskylän yliopistolla. Ite asiassa leffaa olen kahtonut varatun naisen kanssa mutta en ole kyllä pitäny häntä silloin kädestä. Pitää kyllä jatkaa tuota unien ylöskirjaamista nimittäin näitä on hauska muistella jälkeenpäin.

Seuraavaksi vuorossa olkoon Tuomas ja aiheena säpinäfiilis.

Hevi raikaa: Wingdom - Where Do We Go, tämä on kyllä aivan mahtavaa musaa.

Keskisuomalainen varoittaa meitä

2008-03-03T22:05:00.004+02:00

Kuinka salata pahatkin säpinät?

2008-02-27T18:58:00.004+02:00

Keskiviikko kolumni

Jokainen kerhossa varmaan osaa salata säpinät ilman neuvojakin. Sitä nimittäin on joskus ollut havaittavissa. Pohdinkin syitä säpinöiden salaamiseen. Miksi rehellinen poikamies salaisi säpinöitään? Miksei asioista puhuta niin kuin ne on?

Aluksi kun kerhon perustimme niin se oli jopa kehuttava asia jos oli jotain säpinää. Silloin muut katsoivat kateellisina jos joku pääsi edes puhumaan naisen kanssa. Se oli silloin niin uutta ja ihmeellistä. Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa.

Jäsenet kuitenkin vanhenivat ja väistämättä joutuivat samalla myös enemmän tekemisiin sen kauniimman sukupuolen kanssa. Sitten pian huomattiin ettei kerhossa pysyminen olekaan välttämättä ikuista. Jäseniä tippui ja samalla alkoi pahimmat uhoamiset ja kilpailut siitä kuka on kovin poikamies. Kenellä on vähiten säpinää? Vuoden poikamies kilpailu koveni ja jäsenet alkoivat vähättelemään omia ja liioittelemaan muiden säpinöitä. Syntyi uusi ilmiö. Säpinöiden salaaminen.

Nyt kerho onkin muuttunut enemmän poikamiehisyyden kilpailukentäksi. Muutosta tarvittaisiin. Ei kerhon ideana ole syytellä sen jäseniä vaan tukea niitä elämään tällä tiellä jonka jokainen jäsen on tietoisesti (tai tiedostamatta) valinnut. Onko valta ja maine noussut hyvän kerhohengen edelle? Jos jollakin kerhon jäsenellä menee heikosti niin eikös se olisi kaikkien parhaaksi että kerho tukisi toimellaan niin että jäsen saataisiin pysymään aidan oikealla puolella (kerhossa) eikä siirtyisi sinne vihreämmille niityille (parisuhteeseen). Nythän kerho suorastaan ajaa jäseniä ulos kaikella syyttelyllään ja omien etujen ajamisella.

Otan tähän vielä esimerkin joka toivottavasti herättää ajatuksia. Kerhon jäsen A menee baariin paikkakunnalla T ja tapaa siellä kauniin ja viehättävän naisen M. Muutaman oluen siivittämänä A sitten uskaltautuu M:n juttusille. Juttelu sujuu hyvin ja kerho unohtuu. A pyytää numeroa ja sopii seuraavalle päivälle treffit M:n kanssa. Tämähän oli siis vakavaa säpinöintiä. A salaa kaiken ja menee treffeille ja ne päättyy hyvin. M:n viekin treffipaikaksi sovitun elokuvateatterin kalju lipunmyyjä. A salasi kaiken kerholta ja säästyy näin kerhon ivalta ja voi unohtaa koko jutun keskittyen taas enemmän poikamiehisyyteen. Jos A olisi kertonut jo baari-illan jälkeen kerholle treffeistä niin kerho olisi muistuttanut jäsentä loputtomiin tästä hairahduksesta ja A:n asema kerhossa olisi todella huono vaikka se kalju lipunmyyjä pelastikin A:n mahdolliselta ukkomiehisyydeltä . Tämän esimerkin avulla varmaan ymmärrätte miksi säpinöitä salaillaan. Se on oman itsensä suojelua. Kerhon tulisikin ottaa tämä huomioon. Ei pitäisi heti tyrmätä pienistä säpinöistä. Eihän säpinöinti ole suotavaa mutta jokainen kerhon jäsen kyllä tietää että joskus niitä vahinkoja sattuu. Mekin olemme vain ihmisiä!

Tässä tämänkertainen ja ensi viikolla Matti. Aihe vapaa. Saa ehdottaa.

Huomautus: Esimerkissä käyttämäni kirjaimet ovat sattumanvaraisesti valittuja. A olisi yhtä hyvin voinut olla vaikka C tai miksei jopa kaksikirjaiminen DC. Tarkoituksenani ei myöskään ollut halventavasti nimetä esimerkin naista M:ksi.

Poikamiehen laihduttaminen

2008-02-20T21:55:00.003+02:00

Keskiviikko kolumni

"Elämäsi soppa on pienestä kiinni!" Kyllä se näin vaan oon.

Kaikki alkaa siitä että alkuun laihdutat 12 kiloa. Siinä alkaa kivasti jo ainaisessa nälässä pinna kiristymään!

Sitten menet kouluun jossa on viikon kolmena ensimmäisenä päivänä koulua viiten asti ja keskimäärin noin 8 tuntia /päivä! Siihen kolmeen päivään mahtu pari koetta joihin pitää käyttää tämä ruhtinaalinen vapaa-aika!

Muista myös juoda illalla kahvia ettet saa yöllä unta, ettet vaan nukkuisi yli 6 tuntia yössä!

Kuulu johonkin järjettömään poikamieskerhoon, että joudut keskiviikkona kesken tenttiin lukemisen kirjoittamaan jonkun todella tyhmän kolumnin, vaikka väsyttääkin niin paljon ettei pysy kuin toinen silmä auki, sekin vain puoliksi!

Asu kämpässä jossa on todella Mulkku kämppis! Siis sellainen, jolta voit ystävällisesti kysyä että voisiko hän vaihtaa kanssasi kolumnin kirjoitus viikkoja että voit lukea tenttiin. Ja luonnollisesti vastaukseksi saat äärimmäisen tuttua ja ärsyttävää päänaukomista tyyliin "Eikä mitään, se on kirjoitettava mikä on sovittu..."( jos kyseessä olisi ollut joku muu kirjoittaja, olisi varmasti vaihtaminen onnistunut.)

Lähde vaikka kebabille! Eihän tätä touhua kestä hullukaan, aivan sairasta touhua!!!

Seuraavana kirjoittaa Wille! Aiheena Willellä "Kuinka salata pahatkin säpinät?"

Kirjoittamaton kolumni

2008-02-14T21:11:00.003+02:00

Ei tule tällä viikolla oikeaa kolumnia. Mietin pitkään, että kirjottaisinko tuon poikamiesahiheisen kolumnin, mutta sitten totesin sen olevan vähän tekopyhää.

Nyt on nimittäin niin, että Emerituksen alkuvuosi ei ole lähtenyt kovin poikamiehisesti käyntiin. Tilanne ei sinänsä ole onneksi vakavin mahdollinen. Olen edelleen poikamies, mutta pakko kai se on myöntää jo tässä vaiheessa vuotta, että pystikisaan ei ole enää mitään saumaa. Muutenkin toiminta on ollut vähintäänkin kyseenalaista poikamiehelle. En nyt lähde tässä julkisesti erittelemään yksityiskohtia. Totean vain, että käytökseni on ollut sopimatonta.

Ehdotan itselleni välitöntä jäähyä vähintään kuukaudeksi.

Seuraavan viikon kolumnin kirjoittaa AC/DC aiheesta "Poikamiehen laihduttaminen".

Historia

2008-02-10T20:06:00.000+02:00

Runotorstai

Historia

Tulevaisuutta yksin rakennan
Huomenna se historiaan katoaa
Palasista yhteen liimaan komeata elämää
Joka käsiin murenee kun lopussa yksin jään

Sitten joskus pysähdyn,
katson menneeseen
Sieltä mulle nauravat,
mahdollisuudet ohitetut.
Teot jotka tekemättä jäivät
ja sanat jotka kuolivat,
ennen kuin ne ilmoille päästin

Nyt on tähän tyydyttävä
Pelimiesten maailmaan
jossa jotkut pokeria pelaavat
Pasianssin säännöillä

Aiheen antoi runotorstai

Humppaa ja jopa vähän säpinää...

2008-02-10T16:06:00.000+02:00

Hyvät lukijat. Viimeisestä kirjoituksestani on kulunut aikaa. Pahoittelen tätä lipsahduta. Syy että nyt tänne jälleen kirjoitan on yksinkertaisesti se että kerrankin minulla on jotain kerrottavaa. Minä ja kroonikkokokelas Wille kävimme Eläkeläisten keikalla Tampereen pakkahuoneella. Kyseessä oli jotkut Kyykän jatkobileet ja tästäsyystä paikalla oli melkoisesti myös kauniimpaa sukupuolta. No meillä kummallakaan ei ollut mitään kontaktia heihin. Sitten paikalle saapui kaksi lukiolaisaikaista tyttöstä ja siinä sitten vaihdoimme halaukset ja kuulumiset. Willen Ridgehiuksetkin saivat kehuvia sanoja ja silityksiä. Lopulta toimimme kuitenkin niinkuin kunnon poikamiehet ainakin ja siiryimme seuraamaan Evil Kangaroo nimisen bändin esiintymistä. Oli muuten hieno. Tämän jälkeen vaihdoin vielä pari sanaa kyseisten neitien kanssa. Yksi nainen naureskeli minulle kun yksi rakastavaisten pari melkein kaatui päälleni, kun olivat päättäneet tulla kutemaan sinne väenpaljouteen. En tietenkään sanonut mitään vaan virnistelin vain jotain. Mutta kun Eläkeläiset aloittivat niin homma räjähti. Meikä sinkoili pitkin yleisöä ja hilluin minkä kerkesin. Naiskontakteilta kuitenkin vältyin silti. Willen näin vielä kerran keikan aikana. Seuraavaksi sitten vasta keikan jälkeen narikkajonossa. Tälläistä minulla, Willen seikkailuista en sitten voi varmuudella sanoa. Kuulema veti letkajenkkaa...

Päässä soi: Rattus: Miesten koulu (Soi Willen ämyristä)

Lainaus tilanteeseen:
"murmeli sanoo: vieläkö siellä laalellaan?
Manninen sanoo: ei
Manninen sanoo: ääni meni eilen"

Lainattu: Minun ja ystäväni Murmelin mesekeskustelusta.

J.L. Runebergin päivä

2008-02-05T10:59:00.000+02:00

Runebergin kunniaksi tässä on runo kyseiseltä herrasmieheltä:

Varpuselleni.


Sua holhon mielelläin, oi varpu kulta,
Ja, kyynel silmässäin,
Useinkin luen jyvät, jotka multa
Sa noukit kädestäin.

Sua rakastan, vaikk'et sä höyhenillä
Koreilla loistakaan;
Sun tunnen, vaikkei sielus sävelillä
Ilmaise tunteitaan.

On verhos tumma niinkuin yö, ja kieles
On mykkä niinkuin tää.
Et kiiltää voi, et laulaa -- mutta mieles
Halaapi ystävää.

Rumaksi mainivat sua, ihmemiellä,
Kun mä sua hyväilen,
Vaan hellä, vilpitön oot -- mitäs vielä
Ma vaadin, tarvinnen?

Kun halpaa vaatetustas toiset pilkkaa,
Mua silmäät lempien;
Ja ruumiiltas en möisi höyhentilkaa
Ma kultiin, helmehen.

Iloksi muiden sirkut liverrellä,
Kanaarit laulaa saa --
Sydäntä pyydän vaan ma lämmitellä,
Hellyyttä kaipaavaa.

Ei pinnan loistehella viihdy lempi,
Tuo tyydyttää ei voi;
Kiitollisuus, min saa, on suloisempi
Ja onni min hän loi.

Kun uskollisna kättän' nokit hiljoin,
Siin' istut iloiten,
Mun huolen' silloin palkitset sä viljoin
Ja olet kaunoinen.

Elosi kevätpäivää sulostella
Koen huolin hellivin,
Ja hautas kaunistan ma kukkasella
Ja kastan kyynelin.

Voima

2008-02-01T23:12:00.000+02:00

Ei löydy minusta vetovoimaa,
nurkissa vain turhaa roinaa.
eikä voimia muun laisia,
taidan jäädä ilman naisia.

Naisia kiinnostaa vain miehet toiset,
eikä tällaiset loiset
En silti kaivoon aio hypätä,
vaan heitä sitkeästi kytätä.

Ehkä minut joskus joku huolii,
läytää parempii puolii tai
pelkästään vain kuohii.

Aihe oli taas tuolta runotorstai sivulta. Seuraavaksi taitaa olla mannisen vuoro.
Pahoittelen runon myöhästynyttä ajankohtaa. En vain muistanut/tiennyt olevani runoilu vuorossa ja oli koulutehtäviä, yms muita kiireitä, netti ei toiminut ja ei muutenkaan huvittanut oikein runoilla.

Varoitus!

2008-02-01T21:15:00.000+02:00

Haluamme varoittaa kaikkia Seinäjoen naisia huomisesta. Huomenna 2.2.2008 on mahdollista törmätä Seinäjoen keskustassa ja sen lähistöllä epämääräiseen kolmen poikamiehen joukkioon. Poikamiehet voivat olla vaarallisia. He saattavat katsoa pitkään ja ujostella. Tässä tuntomerkit kyseisistä olioista jotta tiedätte varoa.

Poikamies Nro 1. Vaarattomin poikamies tästä kolmen joukosta sillä hän on jo sopeutunut Seinäjoen elämään. Kannattaa silti vältellä liiallista tutustumista. Tunnistaa rauhallisesta olemuksesta ja ahkerasta musiikista keskustelemisesta.

Poikamies Nro 2. Tämä parrakas ja lyhyt poikamies on vaarallinen varsinkin silloin kun erehtyy mainitsemaan elokuvista jotain. Tämä on joskus kokenut myös ns. ukkomiehenä olemisen joten naisten kanssa keskustelu ei ole ihan vierasta vaikka ujonlainen onkin.

Poikamies Nro 3. Ei vielä aivan virallisesti Krooninen Poikamies mutta kovaa vauhtia sellaiseksi kasvamassa. Tunnistaa sekaisista kiharoista hiuksista joista tulee mieleen Ridgen ja MacGyverin ydistelmä. Koska hän ei vielä ole krooninen voisi kuvitella että hän uskaltaisi ottaa jopa yhteyttä naispuolen edustajiin mutta se on harhaa. Kannattaa ehkä silti olla varuillaan. Tämä on kuitenkin joskus ollut jopa yli vuoden naisen kanssa.

Välttäkää naiset ihmeessä näitä olentoja. Tämä ei ole leikin asia. Kehoitammekin teitä olemaan turvallisesti kotonanne neljän seinän sisällä huomisen päivän ja illan. Joukkion on kyllä tarkoitus olla piilossa paikallisen ukkomiehen luona laulamassa ja soittamassa Guitar Heroa mutta sitä ei koskaan tiedä vaikka tämä joukkio näkyisikin Seinäjoen keskustassa seikkailemassa.

Elokuvien poikamiehet

2008-01-30T22:09:00.000+02:00

Keskiviikko kolumni

Pari hetkeä sitten sain kuulla että meikä olisi vuorossa kolumnin laatijaksi. Voi olla että ei ihan keskiviikon puolella saada julkaistuksi, mutta ei anneta sen häiritä. Aiheeksi sain elokuvien poikamiehet. Katsotaan mitä syntyy.

Tämänkertainen aihe oli melkoisen haastava. Kunnollisia poikameshahmoja nyt kun ei ihan jokaoksalt alöydykkään. Poikamiehen vastakohtaa, pelimiestä, ei tarvitse kauaa hakea. Ensimmäiseksi tuli mieleen James Bond. Muutenkin lähes kaikissa elokuvissa päähenkilön tarinaan kuuluu rakkausasetelma. esim. Indiana Jones. Kolmas vaihtoehto on sitten se ettei elokuvassa yksinkertaisesti ole naishahmoja joiden kanssa säpinöidä. esim. monet sotaelokuvat. Ei noiden elokuvien henkilöitäkään mielestäni voi poikamiehiksi kutsua.

Noh jos otetaan toisenlainen lähestymistapa. Millaisissa elokuvissa mies voisi olla ilman naista tahtomattaan? Ensimmäiseksi tulee mieleen romanttiset komediat. Yleensähän siinä perinteisessä tarinassa yksinäinen mies/ tai nainen löytää elämänsä rakkauden. Eli alku alkaa hyvin, mutta lopussa rakkaus löytää ja vapauttaa poikamiehen ikeestä. Tässäpä yksi syy miksei romanttiset komediat ikinä ole kuuluneet suosikki lajityyppeihini. Epäuskottavia. Eihän tuollaisat nyt oikeasti voi tapahtua. Mutta jos yhtä romanttista komediaa lähtisin suosittelemaan poikamiehisestä näkökulmasta se olisi Kevin Smithin Chasing Amy (Amyn jäljillä). Eikä se ole edes yhtään imelä.

Lista poikamies aiheisia elokuvia löytyy Bachelor hakusanan takaa Internet movie databasesta. Kroonisuuden saa jokainen itse arvioida.

Suomalaisessa elokuvaviihtellä menee paremmin. Pienen mietiskelyn jälkeen poikamiehinen hahmo löytyy melko helposti. Kyseessä on tietysti Pekka-Puupaa elokuvien Pätkä. Tuo ukkomies kaverinsa nurkissa asuva reppana on ehkä paras esimerkki kroonisuudesta elokuvataiteessa.

Jos lukijoille tulee mieleen muitakin elokuvissa esiintyviä poikamieshahmoja tai elokuvia jotka muuten kuvastavat Kroonisuutta heittäkää ihmeessä kommenttia...

Eipä siinä kai sen enempää. Tälläinen kolumni tälläkertaa. Seuraavaksi vuorossa Tuomas aiheena: Onko helpompaa olla poikamies kun ikää karttuu

Humoristinen

2008-01-24T20:31:00.000+02:00

Kadulla kävelee vastaani
tuo poikamies kaverini
kun katson häntä
ja mietin häntä

miten humoristinen hän onkaan
noissa liian suurissa vaatteissaan
ja tukka kampaamatta
ja parta ajamatta
ei ihme miksi hän vapaana kulkee
ja välillä epätoivoa tuntee

on hän monesti miettinyt
ja jopa joskus yrittänyt
että joskus yksinäisyys loppuisi
ja hän naisen vierellensä löytäisi
mutta humoristista kyllä on
se ettei hän huomaa sitä sillon
jos nainen kiinnostuksensa osoittaa
ja niin mies yksin matkaansa jatkaa

ja tajuan että se mies olenkin minä
mutta kuka on hän, oletko se sinä?

Ja aihe täältä Runotorstai

Poikamiesboksi

2008-01-23T18:36:00.000+02:00

Hyvin usein poikamiesboksi on juuri sellainen miksi monet sitä kuvitteleekin. Pieni pimeä ja sotkuinen yksiö missä on vaatteita ympäri kämppää ja tiskit tiskaamatta. Kun asuu yksin niin ei sitä joka päivä jaksa siivota tai tiskata, hetken päästä on kuitenkin kämppä saman näköinen. Poikamiesboksin Huonekalut on yleensä saatu sukulaisilta tai ostettu kirpparilta. Mitä tekee hienoilla huonekaluilla, kun niitä ei kuitenkaan kukaan muu edes näe ja ne toimivat suurimman osan ajasta vaatekaappina.

Poikamiesboksin ei tietenkään välttämättä tarvitse olla tuollainen. Ihan yhtä hyvin se voi olla vaikka tilava kolmio missä on erittäin puhdasta ja siistiä. Poikamiehiäkin on erilaisia ja niin on poikamiesboksejakin. Mistä sitten tunnistaa aidon poikamiesboksin?

Yksi hyvä konsti tunnistaa poikamiesboksi on katsoa vessan kaappeihin. Poikamiehellä ei ole siellä yleensä, kun hammasharja, partakone ja hiukan jotain muita hygieenia tuotteitä. Mutta jos kämpässä edes joskus joku nainen asustelee, niin siellä on vaikka minkälaista purkkia ja purnukkaa. Poikamies ei edes pysty ymmärtämään mihin niitä kaikkia muka tarvitaan.

Parhaiten kuitenkin poikamiesboksin tunnistaa siellä olevasta tunnelmasta. Ei siellä ole yhtään romantiikkaa ilmassa. Sen vain aistii, ei tunnu naisen lämpö poikamiesboksissä.

Kipupiste

2008-01-17T00:07:00.000+02:00

Runotorstai

Yksin mies elämän aloittaa.
Ja turhaan naista tavoittaa.

Kipua, kipua, ei naista.
Särkyä, särkyä, ainaista.

Sydän on rikki, niin rikki.
Kohta koittaa se viimeinen tikki.

Orsi kutsuu, köyden kaipuu.
Pimeän syliin kohta vaipuu.

Elämä myös päättyy yksin.
Niin katkerin kärsimyksin.

Enää ei kipua, ei särkyä.
Ilta alkaa hämärtyä.

Aamulla kukaan ei miestä muista.
Lehdet vain hiljaa tippuvat puista.

Näin on loihdittu taas iloiset riimit. Runotorstain malja on meidän osalta täytetty. Hyvää yötä.

Miten niin sijaistoimintaa?

2008-01-16T18:36:00.000+02:00

Tämän kolumnin aiheenhan piti tulla yleisöltä mutta kun ketään ei kiinnostanut antaa aihetta niin keksin aiheen itse. Aiheeksi valitsin sellaisen, että onko muka poikamiehillä joku tyhmä harrastus täyttämässä naisen jättämää paikkaa.

Olisiko muka niin, että kun kerran poikamiehillä ei ole kuin aikaa ja aikaa niin he hommaisivat muka jonkun harrastuksen tai vastaavan täyttämään elämää. Eikai nyt sentään poikamies hommaa komeroansa täyteen levyjä ja silti voivottelee kun ei oo rahaa uusiin tai osta leffoja niin paljon että ei välttämättä edes muista mitä omistaa tai ala rakentamaan jotain vaappuja tai ylipäätänsä vietä aikaa ihan liikaa koneella.

Ja kun muut ihmiset viettävät hurjaa viikonloppua niin mitä poikamies sitten touhuaa. No hämpä on grillaamassa makkaraa nuotiolla ja menoa ei haittaa vaikka olisi lunta tai pakkasta. Tai sitten hän on pelaamassa petanque jossain. Tai sitten hän on poikamiesmatkalla ei minnekkään.

Ovatko nämä "harrastukset" sitten seurausta poikamiehisyydestä vai syy poikamiehisyyteen. Varmaankin grillillä istumalla ei voi saada naista tai sillä että istuu illat töllön tai koneen ääressä. Tämä on varmaankin tälläinen ikuisuuskysymys. Petanquella ainakin voi todistetusti saada säpinää mutta se onkin jo toinen juttu.
Toinen asia on se, että häviäisikö nämä hienot harrastukset, jos poikamies ei enää olisikaan (hui hirvitys) poikamies. Jäisikö leffat, levyt ja vaaput vain muistoiksi hienosta poikamieselämästä vai jatkuisiko hieno harrastus vielä tälläisen mahdottoman tapahtumanki jälkeen. Sitä en tiedä mutta luulen että ei ne välttämättä täysin häviä mutta eiköhän niiden harrastaminen vähän vähene.

Seuraavan kolumnin kirjottaa sitten Pikvi ja aiheena on poikamiesboksi.

tylsää

2008-01-14T20:06:00.000+02:00

Onpas taas tylsää. Niin poikamiehisesti kuin muutenkin. Ei mitään miksi tänne kirjoittaisi mitään. Ajankulukseni tänne jotain postailen, mutta ei siitäkään tule mitään. Tulis jo kesä, ohan tätä talvea ollu jo tässä ihan tarpeeksi.

Päässä soi: Derek And The Dominos: Layla

Lainaus joka ei ainakaan sovi tilanteeseen: "Rakkaus pakenee. Pimeys sakenee. Kunnes taas rakkaus ilmestyy uudelleen. Vain se johtaa totuuteen. Se on täällä jälleen"

Lainattu: Risto: Rakkaus (Alunperin Kari Peitsamo)

Puhutaanpas nyt oikeilla nimillä

2008-01-13T15:20:00.000+02:00

Koska viime runotorstain kommenteissa tuli puhetta akuutista ja kroonisesta poikamiehisyydestä niin lienee paikallaan selventää asiaa hieman.

Krooninenhan tarkoittaa pitkäaikaista, pitkällistä, jatkuvaa. Näin ollen krooninen poikamies on sellainen poikamies joka on ollut jo pitkään poikamiehenä ja jonka poikamiehisyys on jatkuvaa. Sitähän toki emme pysty ennalta määrittämään kuinka jatkuvaa se on.

Akuutti tarkoittaa äkillistä, lyhytkestoista. Eli kun mies palaa äkillisesti takaisin poikamies elämään hänestä tulee akuutti poikamies. Mutta sitähän emme tiedä jääkö se lyhytkestoiseksi vai loppuelämän kestäväksi poikamiehisyydeksi. Akuutti poikamies nimitys tuleekin muuttaa ajan kuluessa krooniseksi poikamieheksi. Tätä varten kerhossa onkin olemassa koeaika (jolla minäkin akuuttina poikamiehenä tällä hetkellä olen) jotta varmistetaan että kaikki kerhon jäsenet todella ovat kroonisia.

Minun elämänkaareni on siis mennyt näiden määritelmien mukaan kroonisesta poikamiehestä akuutiksi ukkomieheksi (jota luulin krooniseksi ukkomiehisyydeksi) ja sieltä sitten palasin akuutiksi poikamieheksi ja nyt olen matkalla kohti kroonista poikamiehisyyttä.

Tällaista tällä kertaa.

Vanhat naisetkin meille nauraa

2008-01-11T19:57:00.000+02:00

Runotorstai

Vanhatkin naiset jo nauravat meille,
Kun emme kelpaisi edes heille,
Eivätkä ne pyydä meitä deiteille.

Säälittäviä ollaan koko sakki,
Senhän tietää jo naapurin rakki,
Joka kerran kengälleni kakki.

Yksin täytyy näitä polkuja kulkea,
Ei saa naista syliinsä sulkea,
On tämä elämä vaan niin julkea!

Näkyyköhän koskaan tunnelista valoa?
Löydänkö koskaan naista jaloa?
Vai onko yksin alettava tekemään taloa?

Että semmosta tälläkertaa, ja aihe perinteisesti runotorstain -sivuilta.

Onko rypeminen poikamiehistä?

2008-01-09T21:53:00.000+02:00

Keskiviikko kolumni

Toimin Matin tuuraajana ja kirjoitan tämän vuoden ensimmäisen keskiviikko kolumnin. Aiheen antoi AC/DC ja sen pidemmittä puheitta itse asiaan.

Lähdetäänpäs purkamaan tätä aihetta perusteellisesti. Rypeminen. Mitä se on? Google antaa sanalle 5140 hakutulosta. Lähinnä keskustelu foorumeille joissa esim. HIFKin kannattajat rypevät. Ihme kyllä omalle blogilleni en osumaa löytänyt. Google ei siis paljon tuonut apua tähän rypemis käsitteen määrittelemiseen. Wikipediakaan ei tuo selvyyttä asiaan. Otan siis vapauden määritellä sen itse. Mielestäni rypemisellä tarkoitetaan lähinnä itsesäälissä rypemistä. Ja sehän on vitutuksen ja masennuksen sekoitus. Siinä jäädään pohtimaan oman elämän kurjuutta eikä nähdä niitä elämän hyviä puolia lainkaan. Hyvin lähellä pessimististä ajattelutapaa. Kaikesta pitää keksiä se huono asia. Tämä onkin vaikea määritellä ymmärrettävästi. Luotan siihen että lukijat tämän ymmärtävät että päästäisiin eteenpäin tässä kirjoituksessa.

Onko se poikamiehistä? Onhan se yksinäisten harrastus. Siinä mielessä sopii hyvin poikamiehille. Ja onhan naisen kaipuu hyvä syy sitä harrastaa. Kyllähän se kun poikamies yksin illalla katsoo pienestä telkkarista kuinka helposti elokuvan mies saa kaunottaren kainaloon ja kun samalla kaveri laittaa viestiä että on mennyt kihloihin, pistää vähän miettimään mikä on itsessä vikana kun ainoa kontakti naiseen on se kun kaupan kassa sanoo että tästä puuttuu vielä 10 senttiä tästä tonnikalapurkista.

Kyllä poikamieskin voi olla myös ilman itsesääliä. Ei poikamiehisyys ihan käsi kädessä kulje itsesäälin kanssa. Kyllähän niitäkin poikamiehiä on jotka ovat hyväksyneet yksin olemisen ja osaavat nauttia vapaudestaan. En tiedä sitten kuinka paljon tällaisia oikeasti on. Kyllähän sitä helppo on esittää että on se niin hienoa kun ei tarvitse kenellekään kertoa menemisistään ja tekemisistään. Mutta niin kuin Viikatekin sen on oivaltanut: "illan tullen pelottaa, ei ole ketään kelle soittaa". Ja silloin se itsesääli tulee kylään kaikista helpoiten ja rypeminen alkaa. Lopettaminen onkin sitten vaikeampaa.

Rypeä voi myös helposti esim. mesessä kaverille. Se menee silloin monesti perustelevaksi väittelyksi ja toisteluksi miten kaikki on taas näyttänyt nurjan puolen eikä mikään ole hyvin eikä tule koskaan olemaankaan. Toinen osapuoli on monesti se joka inttää vastaan ja yrittää keksiä niitä hyviä asioita. Joskus harvoin rypemistä harrastetaan myös yhdessä kun molemmilla menee huonosti.

En tiedä sitten vaikuttaako poikamiehen rypemiseen miten paljon menneisyys. Rypeekö todellinen koko ikänsä poikamiehenä ollut vähemmän kuin vasta eronnut ja poikamies elämään totutteleva? Näin voisin kuvitella. Itse ainakin ryvin vähemmän silloin nuoruudessa kun ei ollut naisista mitään tietoa. Kun sitten taas nyt olen uudestaan palannut ukkomiehisyyden kerran kokeneena takaisin poikamiehen polulle niin olen huomannut todella saaneeni tästä rypemisestä oikein harrastuksen. Kai se on siinä kun nyt tietää konkreettisesti mitä kaipaa. Toisen ihmisen läheisyyttä. Rakkautta. Tieto lisää tuskaa.

Nyt kun tässä kirjoittaessa saikin hyvän rypemisen aikaan niin voin katsoa parhaaksi lopettaa tämän. En tiedä vastasiko tämä yhtään otsikon kysymykseen mutta minkäs teet kun olen niin tyhmä, enkä osaa kirjoittaa, en saada purettua ajatuksia sanoiksi ja ennen kaikkea se kun olen niin YKSIN...

Ensi viikolla on sitten Matin vuoro ja tällä kertaa kokeillaan uutta taktiikkaa ja lukijat saavat ehdottaa aihetta. Rohkeasti vaan kommentteja heittämään.

Kylläpä sitä ollaan nyt niin poikamiestä...

2008-01-09T21:37:00.000+02:00

Poikamiesaate niittää taas mainetta ja kunniaa maailmalla. Tai jos ei mainetta eikä kunniaa nii kiveen osuu terä varmasti. Jokatapauksessa ystäväni Murmeli teki meikeläisestä dokumentin haapaveden opistolla, aiheena poikamiehisyys. Tällä 10 minuuttisella shokkidokumentilla on myös mahdollisuudet päästä esitettäväksi virallisilla media assistenttipäivillä. Toivotaan parasta/huonointa.

Päässä soi: Viikate: Ah, ahtaita aikoja (Soi oikeasti jytymankasta)

Lainaus tilanteeseen:
"homo sanoo:
Mitäs olet tyhmä
Manninen sanoo:
Hei olen Kroonisten poikamiesten puheenjohtaja
Manninen sanoo:
Luuletko että viisailla olisi asiaa tähän asemaan?"

Lainattu: Minun ja Willen mesekeskustelusta

Pistetäänkö jälleen blogi pyörimään?

2008-01-07T13:41:00.000+02:00

Hyvät poikamiesveljet, eikö olisikin pikkuhiljaa aika polkaista taas käyntiin, viimevuonna hyvin alkanut, keskiviikko kolumni ja runotorstai perinne. Viime kerralla kolumnin kirjoitusvuoroon jäi Matti aiheesta poikamiehen joulu. Ja viimeisen Runon kirjoitti Emeritus. Pidetäänkö tämä, vai jatketaanko jollain muulla linjalla? Kertokaa mielipiteenne??

Lisäksi uutta kokoustakin pitäisi alkaa miettimään. Samassa tilaisuudessa voisi pitää hieman myöhästyneen kahvittelu/onnittelu tilaisuuden uudelle Vuoden poikamiehelle Tuomakselle. Kertokaa mielipiteitänne ajankohdasta ja muista kokousta koskevista asioista...

T: Puheenjohtaja

Vuoden ensimmäiset säpinät (vai oliko sittenkään?)

2008-01-02T20:26:00.000+02:00

Kyllä jopa minulla on ollut hieman säpinänpoikasta jo tälle vuodelle. Ainakin luulen niin...toisaalta en ole ihan varma...tuskin se mitään oli...olen vaan ollut liian kauan ilman säpinää niin polla alkaa seota. Eli ei mulla oikeasti mitään ollu...Ei se ole mikhään.

No ettei kellekkään jää mitään epäselvyyksiä niin kerrotaan nyt koko tilanne juurta jaksaen. Eli paikka oli Oulun linja-autoasema. Olin tulossa Tampereelta ja menossa Liminkaan. Istuin ja kuuntelin Willen polttamaa mp3 levyä (josta soittimeni ei jostain syystä soita kuin ensimmäiset 69 biisiä). No jokatapauksessa samassa tilassa istuskeli tyttö. Sitten se tuijotti meikää aika paljon. No meikä tuijotti takaisin. Kumpikin katsoi välillä muualle mutta katseensuunta palasi aina samaan. Ja aikaakin kului reilusti. Että jopa meikää, joka ei tajua vihjettä vaikka nainen riisuisi itsensä alasti ja sanoisi "ota minut", alkoi pikkuisen mietityttämään että mitä se sieltä kahtelee. Ja vielä kun katseiden tahti alkoi kiihtyä sellaiseksi joka aiheuttaa flashbackkejä lapsuudesta. Arvatkaapa mitä sitten seurasi? Meikä nousi ja menin juttelemaan kyseiselle tyttöselle. Eiku ei käynykkään. Kaksi opistoaikaista kaveriani saapui paikalle kurkkusalaattipuvut päällä. Siinä sitä sitten jauhettiin vähänaikaa ja sitten olikin jo aika lähteä linja-autolla. Kun kävelimme pois käännyin katsomaan tyttöä viimeisen kerran ja hän katsoi takaisin.

Päässä soi: Alice Cooper: "He's Back"

Lainaus tilanteeseen: "Hei kuuntele vieras laulu tää, kun viini lämmittää! Mä mandoliinin kanteen säkeet nää kirjoitin, kohta tunnet sinäkin tuon tytön, jonka jätin jonnekkin."

Lainattu: Hector: Mandoliinimies

Kroonisten Poikamiesten pikkujoulut 2007

2007-12-16T12:31:00.000+02:00

Tänä viikonloppuna vietimme sitten Kroonisten Poikamiesten virallisia pikkujouluja Tampereella. Heti alkajaisiksi kun minä, Matti ja Pikvi astuimme AC/DC:n ja Willen residenssiin nenäämme tulvahti jouluinen pipareiden tuoksu. Pojat olivat olleet ahkeria ja valmistaneet poikamies aiheisisa piparkakkuja. Tarjolla oli myös glögiä, kinkka ja maksalaatikkoa. Kun sitten olimme saaneet atrioitua niin oli lahjojen jakamisen vuoro. Tämän vuoden trendi oli erilaiset kirjat. Lisäksi Pukin kontista löytyi mm. Ricky Martinin dvd, AC/DC rintanappeja, Mersu, Hiustyyliopas, Gimmelin koko tuotanto, Suurennuslasi, Iskulauseiden opaskirja, Mini-dv kasetteja, merirosvotyyny, joku moppihässäkkä, Liekkikoristettu ruuvimeisseli, kahdet mustapekkakortit, Lastenlaulu-dvd, Koiranruokakuppi jne. jne. Sittenpä sitä pelailtiin vähän Texas Holdemia ennenkuin lähdimme Tampereen villiin yöelämään. Kauan kierreltyämme päädyimme baariin jonka nimeä en nyt muista (se sijaitsee rautatieaseman vieressä alikulkutunnelin yläpuolella). Tuomas liittyi jossainvaiheessa juhlajoukkoon. Jaksoimme istuskella siellä ehkä vähän reilun puolityntia. Minkäänlaista kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen ei otettu, paitsi Pikvi antoi tulta jollekin naiselle ja joku nainen (kuulemani mukaan) peitti kasvonsa kun otin kuvaa Matista. Illan päätteeksi kävimme vielä grillillä ja pelasimme sänkypaikoista Mustaa Pekkaa. Tuloslista oli seuraava: Tuomas: Sänky, Matti: Paksumpi petauspatja, Meikä: Ohuempi petauspatja, Pikvi: Retkipatja, AC/DC: Kasaan kääritty matto.

Seuraavana päivänä pidimme sitten vielä kokouksen. Perinteisien kuulmisten lisäksi päivitimme kerhosääntöjä, laitoimme Krooniset Poikamiehet lippikset tilaukseen ja alstavasti suunnittelimme pystinjakotilaisuutta. Viimetingassa muistimme ottaa yhteyden myös Emeritukseen ja vaihdoimme kuulumisia puhelimen välityksellä. Sitten jokaisen olikin jo aika lähteä omille teilleen. Lopuksi kävimme vielä pizzalla, ennenkuin starttasimme kohti seinäjokea.

Päässä soi: Immortal Souls: Blackwater (Matin kone soittaa)

Lainaus tilanteeseen: "Älä heti tyrmää"

Lainattu: Poikamiesten suusta pikkujouluissa aika monta kertaa.

Kiire

2007-12-15T16:40:00.000+02:00

Runotorstai

pikkujoulut petolliset
vei poikamiehen mennessään

tanssi tuo viaton
johti pussailemaan pimeään

juhlinnasta juopuneet
löysi taksiin yhteiseen

väsyneenä lausuivat
vain heistä toisen osoitteen

aamun kajo kainalosta
löysi neidon suloisen

"ei kiire vielä mihinkään"
sain kuiskauksen hiljaisen

Aiheen antoi Runotorstai.

Nyt olen virallisesti vanhapoika.

2007-12-13T13:47:00.001+02:00

Eilen tuli sitten täytettyä 24-vuotta ja vuosina 1930 - 1975 kerättiin vahanpojan ja vanhanpiian veroa naimattomilta ja lapsettomilta 24 vuotta täyttäneiltä kansalaisilta. Eli nyt voin kutsua itseäni aivan virallisesti vanhaksipojaksi. Juhlat olivat poikamiehiset oli itsetehtyä kinkkupiirakkaa, melkein itsetehtyä kakkua, keksejä ja karkkeja eli kaikkea oli. No vieraitahan ei jäsen Tuomasta lukuunottamattta sitten näkynytkään. Hyvät juhlat silti oli. Viikonlopuksi sitten Tampereelle juhlistamaan kerhon pikkujouluja.

Hevi raikaa: Jacob's Dream - At The Gates
"The master awaits his soldiers at the gates
And has prepared a place for you and I"

Miten tunnistan kroonisen poikamiehen?

2007-12-12T20:05:00.000+02:00

Keskiviikko kolumni

Miten voikaan tunnistaa kroonisen poikamiehen? Jonkun tuntemattoman ihmisen olisi helppo kuvailla krooninen poikamies. Hän todennäköisesti kuvailisi kroonisen poikamiehen tähän malliin: "Krooninen poikamies on ruma ja lihava. Epähygieeninen ja hien hajuinen. Todennäköisesti työtön. Hänellä ei ole minkäänlaista sosiaalista elämää. Todella yksinäinen ja syrjään vetäytyvä. Ei juuri minkäänlaista koulutusta, ym, ym...". Luonnollisesti tuollainen kuva voisi tulla helposti kroonisesta poikamiehestä. Mutta itse väitän että noilla tuntomerkeillä ei pysty tunnistamaan todellisuudessa kroonista poikamiestä. Vaikka ihminen olisi miten komea tahansa, tulisi hyvin toimeen muiden ihmisten kanssa, harrastaisi paljon kaikenlaista, olisi koulutukseltaan vaikka tohtori, voisi hän silti olla yhtä hyvin krooninen poikamies.

Krooninen poikamies voi tulla jopa hyvin toimeen naistenkin kanssa, mutta vain ystävänä. Hän voi olla naisille todella ystävällinen ja olla jopa jonkun naisen paras ystävä. Mutta oleellisinta tässä on se, että krooniselta poikamieheltä puuttuu se jokin, joka tekee ystävästä elämänkumppanin. Se on jokin, joka kiehtoo naisia. Se on jokin asia, joka puuttuu kroonisen poikamiehen sisimmästä. Tämä asia erottaa kroonisen poikamiehen tavallisesta katujen tallaajasta. Mikä se sitten loppuviimein on, sitä ei krooninen poikamies välttämättä saa selville koko elämänsä aikana.

Poikamiehisyyden ei tarvitse siis johtua mistään ulkoisesta seikasta, mistä monesti kuvitellaan poikamiehisyyden johtuvan. Eli väitteet että komeilla tai hyvin koulutetuilla tai rikkailla miehillä olisi enemmän naisia kuin muilla, ei mielestäni pidä paikkaansa. Onhan toki todennäköistä, että jos mies on ulkonäöltään mr. finlandin luokkaa ja on todella tunnettu ja arvostettu tohtori sekä vuositulot ovat Bill Gatesin luokkaa, niin naisia pyörii ympärillä aivan toisella tavalla kuin jollain perusduunarilla. Mutta jos ihminen on aito krooninen poikamies, ei edellä mainitut seikat vaikuta naisen saantiin milläänlailla.

Tällä perusteella voinkin sanoa että krooninen poikamies voi olla yhtä hyvin paskaiset haalarit päällä navetassa lehmiä lypsävä maajussi tai puku päällä toimistossa työskentelevä Nokian suunnittelija insinööri tai sähköpylväässä kiikkuva tolppa-apina tai sitten sairaalassa hoitsujen seassa työskentelvä röntgenhoitaja tai arvostettu elokuvaohjaaja tai vaikka hyvännäköisten sihteereiden ja kesäkissojen kanssa kahvitaukoja viettävä kirjanpitäjä. Eli aitoa kroonista poikamiestä ei voida tunnistaa millään ulkoisella seikalla, eikä välttämättä muutenkaan.

Kroonisen poikamiehen tunnistaa täysin vain krooninen poikamies itse. Hän tietää että hänellä on sydämessään naisen kokoinen aukko, jota hän ei saa ehkä ikinä täytettyä.

Ensiviikolla kirjoitusvuorossa on Matti. Aiheena Matilla on "Poikamiehen joulu"

Poikamies suurkaupungin sykkeessä

2007-12-10T23:40:00.000+02:00

Tuli tässä käytyä seikkailemassa hesassa työhaastattelun merkeissä, no työt jäi saamatta ja seikkailut oli rauhallista. Yritin alkaa harrastamaan kulttuuriakin mutta Ateneum, Kansallismuseo ja jopa Kiasmakin olivat näin maanantaina kiinni niin se siitä. Tuli sitten vaan jalkaisin kierreltyä kaupunkia. Temppeliaukionkirkkoon tuli käytyä tutustumussa kun sitä on kehuttu komiaksi ja olihan se hieno. Jäsen Emerituksen kanssa tuli lounastettua ja kuulumisia vaihdettua. Ja siinähän se seikkailua olikin. Ja nyt olen pyörähtämässä täällä Tampereen osaston boksissa.

Lisäys 11.12.

Junaa odotellessa päätin seikkailla Tampereella. Ensin menin jonnekkin kellari-divariin. Sieltä löytyi Tintti haijärvellä halvalla mutta ei sielläkään ollut Tintti & Seikkailu punaisella merellä. Miten tuota albumia ei ole missään. Sen jälkeen erehdyin menemään Epesiin, mutta ennen tätä joku Hesalainen, joka väitti olevansa joku ihmeen intialainen munkki kauppasi jotain ihmeen Intian viisaiden kirjaa, ei kiinnostanut. Epesiltä tarttui mukaan Aknestikin DVD, kun se maksoi vaan 4,90 ja CMX:n Dinosaurus Stereophonicus -levy. Hyvältähän tämä kuulostaa ja kyllä tuo kaksi tuntia on ihan tarpeeksi pituutta yhdelle levyllä. Tampereen asemalla taas joku tyttönen yritti kaupata jotain ja hymyili tosi nätisti mutta olin niin krooninen poikamies, että sanoin että on kiire junalle.

Hevi raikaa: CMX - Karsikkopuu
"Piirrän paperille kasvot, jotta en olisi aivan yksin"

Minä lupaan.

2007-12-09T21:43:00.000+02:00

Lupasin tässä sitten etten leikkaa hiuksiani enää koskaan. Tai siis vain siinä tapauksessa että isken naisen tai nainen iskee minut. Voitte siis jatkossa helposti nähdä hiusteni pituudesta onko minulla naista vai ei.

Säpinöistä sen verran että tiistaina viimeksi koulussa puhuin naiselle. Sen jälkeen ei ole ollut mitään. Tosin kaksi viestiä olen laittanut mutta niihin ei vastattu. Kyllä minustakin vielä uudelleen krooninen tulee.

juhlava

2007-12-06T16:53:00.000+02:00

Runotorstai

ei ole poikamiehen elämä juhlavaa,
vaan päivästä toiseen ankeaa.
yksin saa täällä rypeä
ja olla siitä ylpeä.

ei löydy täältä juhla mieltä
vaan pelkästään jalka sientä.
on kaikki niin vaikeaa
ja runoilukin haikeaa

Aihe runotorstai sivulta. Seuraavaksi runoilu vuorossa on emeritus